Kokemuksia lasten varhaiskasvatussuunnitelmista kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa

Abstract

Tämä opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millaiseksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmat koetaan työtä ohjaavana tekijänä ja kuinka niitä käytetään osana toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Tutkimuksen aihe on lähtöisin Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäälliköiltä, jotka ovat tehtävänsä mukaisesti vastuussa pedagogisesta suunnittelusta. Täten he olivat kiinnostuneita siitä, millä tavoin lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat työyhteisöissä käytössä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada työssä käytettävät hyvät käytännöt esille, jotta tieto niistä voidaan kaupungin toimesta siirtää eteenpäin myös muiden työntekijöiden käyttöön.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto tutkimukseen on kerätty haastattelemalla teemahaastattelun keinoin viittä lastentarhanopettajaa. Teemahaastattelu sopi menetelmänä tähän tutkimukseen hyvin, sillä sen avulla oli mahdollista saada haastateltavien kokemukset esiin parhaiten. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty haastattelurungon mukaista teemoittelua ja sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltavat kokivat tiedostavansa ja ottavansa huomioon lasten yksilöllisyyden varhaiskasvatussuunnitelmien myötä. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkistettiin vuoden varrella jonkin verran, mutta haastateltavat kokivat, että niin voisi tehdä enemmänkin. Varhaiskasvatussuunnitelman asema työtä ohjaavana tekijänä oli suurimmillaan erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla. Jatkossa voisikin olla hyvä tarkistella, kuinka suunnitelmat voitaisiin sitouttaa paremmin osaksi suunnitelmallista työtä kaikkien lasten kohdalla, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota havainnointiin, pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin.

Experiences of the early childhood education plans as supporters of children’s growth, development and learning

The purpose of this thesis was to find out the role of early childhood education plans in conducting the work and how they were used as part of planning, implementation and evaluation of action. The subject came from the early childhood education Area Managers of the city of Järvenpää. As managers who were responsible for the pedagogic planning they were interested in finding out how early childhood education plans were used in work communities. The aim of this thesis was to bring out the good practices used in the work in order to make the knowledge of them available to the other employees of the city.

The study was qualitative. The material was collected by interviewing five kindergarten teachers by using theme-interviews. Theme-interview was considered a good method in this research because the experiences of the interviewees were possible to bring out best by using it. The material was analyzed according to the themes that I had on the interview and by using content analysis.

The results showed that the interviewees experienced that they had been aware of children’s individuality through the early childhood education plans. The plans were checked during the year a few times, but the interviewees felt that it could have been done more often. As a subject that conducted the work early childhood education plans were seen the most meaningful when the needs of children who needed some kind of special support were at issue. In the future it could be good to check out how early childhood education plans could be linked more into the planned work with all children. That could happen, for example, by paying attention to observation, pedagogic documentation and evaluation.