Kyselytutkimus metsänomistajille Naarva–perkaajalla ja metsurityönä suoritetun taimikonhoidon työjäljestä maiseman ja virkistyskäytön kannalta
Lehtinen, Maria (2013)
Lehtinen, Maria
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613392
Tiivistelmä
Suomen metsätaloussektori on tällä hetkellä teknisen kehityksen murrosvaiheessa. Viime aikoina on keskitytty nuorten metsien ja taimikoiden hoitomenetelmien kehittämiseen, sillä hyvän ja oikea-aikaisen taimikonhoidon myönteiset vaikutukset puuston myöhemmälle kehitykselle ovat kiistattomia. Suomessa on kehitetty koneellista taimikonhoitoa jo 1990-luvulta asti. 2000-luvulla UPM Metsä Oy:n Kari Kuru teki aloitteen kitkevän perkauslaitteen kehittämisestä ja alkoi työstää sitä yhteistyössä Pen-tin Paja Oy:n kanssa.
Tässä opinnäytetyössä vertailtiin kitkettyjen taimikoiden ja raivaussahalla perattujen taimikoiden eroja virkistyskäytön (marjastus, sienestys, metsästys, liikunta) ja maise-man kannalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rajatulle kohderyhmälle tehtyä Internet – kyselytutkimusta. Kohderyhmäksi valittiin Suomen Metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Savon alueiden metsänomistajat. Kyselyllä pyrittiin saamaan selville metsänomistajien mielipiteitä luonnossa liikkumisen ja maiseman es-teettisyyden eroista vertailtaessa kitketyn ja raivaussahalla peratun taimikon työjälkeä. Kysely koostui kuvista ja monivalintakysymyksistä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Husqvarnan raivaussaha.
Opinnäytetyön kuvamateriaali kerättiin Etelä-Karjalan, Etelä- ja Itä-Suomen alueilta vuonna 2012 kesä-heinäkuun aikana. Kuvatut taimikot olivat kuusi– ja mäntytaimikoi-ta. Kuvissa oli sekä hoitamattomia, kitkettyjä että raivaussahalla raivattuja kohteita. Internet- kyselytutkimus osoittautui hyväksi tutkimusmenetelmäksi. Kyselytutkimuk-sen tulosten perusteella kitketyissä taimikoissa on raivaussahalla perattuihin taimikoihin verrattuna helpompi liikkua ja ne ovat esteettisesti kauniimpia.
Tässä opinnäytetyössä vertailtiin kitkettyjen taimikoiden ja raivaussahalla perattujen taimikoiden eroja virkistyskäytön (marjastus, sienestys, metsästys, liikunta) ja maise-man kannalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rajatulle kohderyhmälle tehtyä Internet – kyselytutkimusta. Kohderyhmäksi valittiin Suomen Metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Savon alueiden metsänomistajat. Kyselyllä pyrittiin saamaan selville metsänomistajien mielipiteitä luonnossa liikkumisen ja maiseman es-teettisyyden eroista vertailtaessa kitketyn ja raivaussahalla peratun taimikon työjälkeä. Kysely koostui kuvista ja monivalintakysymyksistä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Husqvarnan raivaussaha.
Opinnäytetyön kuvamateriaali kerättiin Etelä-Karjalan, Etelä- ja Itä-Suomen alueilta vuonna 2012 kesä-heinäkuun aikana. Kuvatut taimikot olivat kuusi– ja mäntytaimikoi-ta. Kuvissa oli sekä hoitamattomia, kitkettyjä että raivaussahalla raivattuja kohteita. Internet- kyselytutkimus osoittautui hyväksi tutkimusmenetelmäksi. Kyselytutkimuk-sen tulosten perusteella kitketyissä taimikoissa on raivaussahalla perattuihin taimikoihin verrattuna helpompi liikkua ja ne ovat esteettisesti kauniimpia.