Jututuskierrosten vaikutusten lisääminen turvallisuuskriittisessä organisaatiossa

Abstract

Valmistava kemianteollisuus on turvallisuuskriittinen toimiala, ja koko toimialalla on yleisesti pitkä historia turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Ilman valmistavaa kemianteollisuutta suurimmasta osasta nykymaailman elämää helpottavista ja parantavista tuotteista jouduttaisiin luopumaan. Ilman kemianteollisuuden tuotekehitystä emme olisi myöskään yhtä ympäristöystävällisiä kuin nykyään olemme. Koska valmistava kemianteollisuus sisältää kuitenkin useita korkean riskin prosesseja, näiden prosessien turvallisuudenhallinta on elintärkeää niin yrityksille, kuin siellä toimiville henkilöillekin.

Tämä opinnäytetyö on laadittu Borealis Polymers Oy:lle. Yhtiö on yksi maailman johtavista polyolefiinituottajista. Yhtiö korostaa turvallisuuden merkitystä kaikessa toiminnassaan, ja on sitoutunut sen jatkuvaan parantamiseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on mitata yhden sen turvallisuusjohtamisen työkalun, jututuskierroksen, vaikutuksia siihen osallistuviin henkilöihin, sekä tunnistaa sen vaikuttavimmat tekijät. Tavoitteena on myös löytää keinoja, kuinka näitä vaikuttavimpia tekijöitä voidaan hyödyntää jututuskierroksen kehittämisessä.

Työn tietoperusta pohjautuu turvallisuusjohtamisen ja turvallisuuskulttuurin viitekehyksiin, joissa esiin nousee myös Hudsonin malli. Tämä turvallisuuskulttuurin mittaamisen malli on avoimesti käytössä kohdeyrityksen omassa toiminnassa, ja sen kehittämisessä.

Tämä tapaustutkimus luotiin mukaillen yleistä jatkuvan parantamisen rakennetta. Tämä rakenne on itseään toistava, ja sallii erinomaisesti alkuperäisten suunnitelmien tarkentamisen tai jopa muuttamisen tarpeen esiintyessä.

Työssä käytettiin useita eri tiedonkeruumenetelmiä aineistotriangulaation saavuttamiseksi. Jututuskierros tunnistettiin hyvin käytännönläheiseksi menetelmäksi, joka on hyvin tuttu suurimmalle osalle kohdeyrityksen henkilöstöä. Sitä tarkasteltiin sekä havainnoinnin kautta kenttäolosuhteissa, että myös haastattelujen ja anonyymin kyselyn kautta. Näitä menetelmiä varmentamaan tehtiin vielä lopuksi kyselyhaastatteluja. Tämän lisäksi yrityksen tietojärjestelmästä otettiin tietoa jututuskierrosten historiallisista määristä.

Jututuskierroksen vaikutuksia henkilöstöön ei ollut ennen mitattu. Tässä työssä saavutettiin erittäin hyvä kuvaus, miten henkilöt kokevat tämän työkalun ja sen vaikutukset. Lisäksi tunnistettiin vaikuttavimpia tekijöitä, sekä miten tätä työkalua todellisuudessa käytetään. Näiden pohjalta saatiin määritettyä avainasiat, joiden mukaan jututuskierrosta tulisi kehittää, jotta sillä saavutetaan entistä suurempi vaikutus siihen osallistuviin ja heidän riskitietoisuuteensa. Tutkimuksessa saavutettuja tuloksia voidaan myös helposti hyödyntää jututuskierroksen vaikutusten kehityksen mittaamiseen tulevaisuudessa, esimerkiksi toistamalla kyselytutkimus määräajoin.

Tämä tutkimus on toteutettu tarkkaan määritellyssä paikassa ja ajassa, ja suositukset on laadittu oikeiksi tähän ympäristöön ja hetkeen. Tämän työn tutkimusmenetelmät, ja tietoperusta soveltuvin osin, ovat silti hyvin hyödynnettävissä jossain toisessa ympäristössä, jossa samoin menetelmin voidaan tehdä samansisältöinen tutkimus, ja laatia suositukset.