Videolavastus pienteatterissa : Tekninen ja taiteellinen valmius

Abstract

Videolavastus on teatterinäytelmässä käytetty audiovisuaalinen elementti. Opinnäytetyössä tutkitaan videolavastuksen teknisen ja taiteellisen toteuttamisen keinoja pienteatterissa. Opinnäytetyön tarkoitus on kehittää videolavastuksen käytännön toteuttamista. Opinnäyte avaa projisointitekniikan asettamia vaatimuksia sekä projisoinnin vaikutuksia näytelmän rakenteisiin. Opinnäytetyöprosessissa toteutettiin kaksi näytelmää: ”Sarasvatin hiekka” ja ”Ura”. Opinnäytteessä käydään läpi intermediaalisia ja multimediaalisia toimintamalleja sekä näytelmän katsomiseen vaikuttavia tekijöitä.

Opinnäytetyön tietopohja rakentuu käytännön kautta hankitulle tiedolle sekä aihekirjallisuudelle. Sarasvatin hiekkaa- ja Ura-näytelmissä työskentelyn dokumentointi toimii käytännön tiedon pohjana. Kirjallisuus syventää videolavastuksen sekä teatterin historiaa. Kirjallisuus toimii työssä vertailukohtana käytännön tiedolle. Vertailun avulla opinnäyte todentaa toimivia toimintamalleja.

Videolavastus tulee aina suhteuttaa toteutettavan näytelmän kontekstiin. Opinnäyte toimii monipuolisena oppaana erilaisiin videolavastuksen käyttötapoihin, joita voi hyödyntää videolavastuksen toteuttamisessa.

Video staging is an audiovisual element on a theaterical play. In this thesis I studied techinical and artistical ways of using video staging on a small theater. This thesis focuses on the ways of developing video staging conventions. In the thesis I will approach convention creation from the perspective of content. Thesis unfolds different technical requirments set by the video staging, and the influenses they make on the plays structure. Thesis engroses on different video staging compositions, and their affect on the plays construction. The thesis unfolds different models of intermedial and multimedial operation, and factors that affect the ways of looking a theaterical play.

The theoretical foundation of the thesis is based on cognitively acquired information as well as subjects of literature. The documentation of plays: ”Sarasvatin hiekkaa, and ”Ura”, are the basis of cognitive information. The literature looks more deeply into the video staging- ,and theater history. Literature offers the possibility of reflection with the cognitive information. Through reflections the thesis verifyes useful working methods.

Video staging should always be proprortioned to the plays context. Thesis works as a versitile guide for different ways of using video staging. Thease methods can be utilised in building and contructing video staging.