NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN ASUKASLÄHTÖISEN ELÄMÄNLAATUA EDISTÄVÄN LAATUMITTARIN LUOMINEN ERÄÄN YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITYKSEN HOIVAKOTEIHIN
Kruuse, Kirsi (2013)
Kruuse, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414124
Tiivistelmä
Tämä kehittämistutkimus on osa erään yksityisen sosiaali- ja terveysalan yrityksen ”Hoitoa sinua kuunnellen” -hanketta. Tavoitteena oli koota näyttöön perustuva asukaslähtöinen ja kokemuksellista elämänlaatua edistävä laatumittari hoivakoteihin. Laatumittari koottiin auditoinnin työvälineeksi, jotta asukkaan hyvä elämänlaatu toteutuisi hoivakodeissa ympäri Suomea.
Teoreettiseksi viitekehykseksi kartoitettiin asukkaiden arjen kokemuksia elämänlaatua edistävistä tekijöistä. Lisäksi etsittiin näyttöön perustuvaa tietoa, mistä elämänlaadun tekijöistä koostuu laadukas ikäihmisen arki. Tulosten pohjalta muotoutui tarvelähtöinen elämänlaadun laatumittari. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja dokumenttiaineiston analyysissä sisällönanalyysia. Alkuperäistutkimusten haku tehtiin kolmeen eri tietokantaan: Mediciin, Artoon ja Melindaan.
Tuloksista kävi ilmi, että asukkaan elämänlaatua edistäviksi tekijöiksi nousivat hoivakodissa sekä yksilöllinen ja asukkaan tarpeista lähtevä hoiva että asukkaiden elämänhistorian ja -tyylin huomioiminen hoidossa. Hoitajan läsnäolon, omahoitajuuden ja vuorovaikutuksen merkitys korostui. Asukas tulisi kohdata yksilöllisesti ja kunnioittavasti. Asukkaalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa siten, että arki on mielekästä ja toimeliasta. Kun asukas voi vaikuttaa omaan elämäänsä, se tukee hänen elämänhallinnan-, arvokkuuden- ja minuuden tunteen säilyttämistä. Omaisyhteistyön ja yhteisöllisyyden merkityksellisyys korostuivat hoivakodissa. Asukkaan kokemuksiin ympäristöstä vaikuttivat hoivakodin kodinomaisuus, viihtyvyys, tarpeet huomioiva ympäristö sekä turvallisuus ja turvallisuuden tunne.
Asukkaiden tarpeet tulisi olla hoivan punainen lanka suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. Palvelujen tulisi vastata niihin tuen tarpeisiin, joita kullakin asukkaalla on. Laatumittaria voikin kutsua asukkaan elämänlaadun tarpeiden prosessiksi.
Teoreettiseksi viitekehykseksi kartoitettiin asukkaiden arjen kokemuksia elämänlaatua edistävistä tekijöistä. Lisäksi etsittiin näyttöön perustuvaa tietoa, mistä elämänlaadun tekijöistä koostuu laadukas ikäihmisen arki. Tulosten pohjalta muotoutui tarvelähtöinen elämänlaadun laatumittari. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja dokumenttiaineiston analyysissä sisällönanalyysia. Alkuperäistutkimusten haku tehtiin kolmeen eri tietokantaan: Mediciin, Artoon ja Melindaan.
Tuloksista kävi ilmi, että asukkaan elämänlaatua edistäviksi tekijöiksi nousivat hoivakodissa sekä yksilöllinen ja asukkaan tarpeista lähtevä hoiva että asukkaiden elämänhistorian ja -tyylin huomioiminen hoidossa. Hoitajan läsnäolon, omahoitajuuden ja vuorovaikutuksen merkitys korostui. Asukas tulisi kohdata yksilöllisesti ja kunnioittavasti. Asukkaalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa siten, että arki on mielekästä ja toimeliasta. Kun asukas voi vaikuttaa omaan elämäänsä, se tukee hänen elämänhallinnan-, arvokkuuden- ja minuuden tunteen säilyttämistä. Omaisyhteistyön ja yhteisöllisyyden merkityksellisyys korostuivat hoivakodissa. Asukkaan kokemuksiin ympäristöstä vaikuttivat hoivakodin kodinomaisuus, viihtyvyys, tarpeet huomioiva ympäristö sekä turvallisuus ja turvallisuuden tunne.
Asukkaiden tarpeet tulisi olla hoivan punainen lanka suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. Palvelujen tulisi vastata niihin tuen tarpeisiin, joita kullakin asukkaalla on. Laatumittaria voikin kutsua asukkaan elämänlaadun tarpeiden prosessiksi.