Tuntityöntekijöiden työtyytyväisyyden mittaaminen - Case Yritys X
Länsilahti, Anni; Yliniemi, Sanna (2013)
Länsilahti, Anni
Yliniemi, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060613230
Tiivistelmä
Työtyytyväisyyden mittaaminen suoritettiin suomalaisen finanssialan tuntityöntekijöille. Tuntityöntekijällä kyseenomaisessa yrityksessä tarkoitetaan osa-aikaista työntekijää. Tuntityöntekijöiden työnkuva keskittyy pääsääntöisesti uusasiakashankintaan sekä nykyisten asiakassuhteiden ylläpitämiseen vakuutusasioissa. Tuntityöntekijät tekevät keskimäärin noin 16 tuntia töitä viikossa Tutkimuksen kohteena olivat koko Suomen tuntityöntekijät, joita yrityksessä on noin 50 henkeä. Suurin osa tuntityöntekijöistä on opiskelijoita, jotka tekevät töitä opintojensa ohella.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisesti työtyytyväisyyttä sekä selvennetään erinäisiä käsitteitä aiheesta kuten työtyytyväisyys, työnilo, henkilösuhteet sekä johtaminen ja sisäinen vuorovaikutus. Yrityksessä on tapahtunut muutoksia työntekijöiden toimenkuvissa sekä johtamisen tavoissa 2013 vuodenvaihteen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli mitata tuntityöntekijöiden työtyytyväisyyttä nykyhetkellä. Tavoitteena oli myös tiedustella etäjohtamisen toimivuutta ja tuntityöntekijöiden tulevaisuuden suunnitelmia työuralla.
Yrityksessä ei ole ennen tutkittu kyseistä kohderyhmää, minkä vuoksi tutkimus koettiin aiheelliseksi. Itse tutkimuksen tekijät ovat suuntautuneet finanssi- ja rahoitusalan opintoihin sekä työskentelevät yrityksessä, minkä vuoksi perustelut tutkimukselle olivat selkeät. Koska tutkimusta oli tekemässä kaksi henkilöä, mahdollisti se kahden tutkimusmenetelmän käytön lyhyen ajan sisällä. Tutkimukseen suoritettiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella.
Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Suomen tuntityöntekijöille, yhteensä 47 henkilölle. Kyselylomakkeeseen vastasi 68 % tuntityöntekijöistä. Kvalitatiivinen osio suoritettiin haastatteluina. Haastatteluun valittiin 6 työntekijää ympäri Suomea satunnaisotannalla. Haastattelussa käytettiin puolistrukturoitua menetelmää. Haastattelut analysoitiin jakamalla haastattelumateriaali kolmen pääteeman aihe-alueeseen tarkasteltavaksi.
Tutkimuksesta nousi esille yleinen tyytyväisyys kollegoihin, työilmapiiriin ja työvälineisiin. Tutkimuksesta nousi esiin kehitettäviä aihealueita jotka liittyivät koulutuksen suunnitteluun, palkitsemisjärjestelmän kehittämiseen sekä yhteisöllisyyden kasvattamiseen ja entistä monipuolisempiin työtehtäviin niiden osalta, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yleisesti työtyytyväisyyttä sekä selvennetään erinäisiä käsitteitä aiheesta kuten työtyytyväisyys, työnilo, henkilösuhteet sekä johtaminen ja sisäinen vuorovaikutus. Yrityksessä on tapahtunut muutoksia työntekijöiden toimenkuvissa sekä johtamisen tavoissa 2013 vuodenvaihteen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli mitata tuntityöntekijöiden työtyytyväisyyttä nykyhetkellä. Tavoitteena oli myös tiedustella etäjohtamisen toimivuutta ja tuntityöntekijöiden tulevaisuuden suunnitelmia työuralla.
Yrityksessä ei ole ennen tutkittu kyseistä kohderyhmää, minkä vuoksi tutkimus koettiin aiheelliseksi. Itse tutkimuksen tekijät ovat suuntautuneet finanssi- ja rahoitusalan opintoihin sekä työskentelevät yrityksessä, minkä vuoksi perustelut tutkimukselle olivat selkeät. Koska tutkimusta oli tekemässä kaksi henkilöä, mahdollisti se kahden tutkimusmenetelmän käytön lyhyen ajan sisällä. Tutkimukseen suoritettiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella.
Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Suomen tuntityöntekijöille, yhteensä 47 henkilölle. Kyselylomakkeeseen vastasi 68 % tuntityöntekijöistä. Kvalitatiivinen osio suoritettiin haastatteluina. Haastatteluun valittiin 6 työntekijää ympäri Suomea satunnaisotannalla. Haastattelussa käytettiin puolistrukturoitua menetelmää. Haastattelut analysoitiin jakamalla haastattelumateriaali kolmen pääteeman aihe-alueeseen tarkasteltavaksi.
Tutkimuksesta nousi esille yleinen tyytyväisyys kollegoihin, työilmapiiriin ja työvälineisiin. Tutkimuksesta nousi esiin kehitettäviä aihealueita jotka liittyivät koulutuksen suunnitteluun, palkitsemisjärjestelmän kehittämiseen sekä yhteisöllisyyden kasvattamiseen ja entistä monipuolisempiin työtehtäviin niiden osalta, jotka työskentelevät pääkaupunkiseudun ulkopuolella.