Yhteiskunnallisen isovanhemmuuden merkitys maahanmuuttajaperheille ja vapaaehtoisille toimijoille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yhteiskunnallisen isovanhemmuuden merkitystä maahanmuuttajaperheille ja sijaisisovanhempina toimiville vapaaehtoisille. Työssä on tarkasteltu maahanmuuttajaperheille suunnattuun sijaisisovanhempitoimintaan osallistuvien kokemuksia. Toimintaa on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, millaisia merkityksiä toiminnalla on maahanmuuttajaperheiden kotoutumiselle, lasten hyvinvoinnille ja identiteetin kehitykselle sekä sijaismummoille ja -papoille. Tavoitteena oli samalla saada jotain uutta ja toiminnan kehittämisen kannalta oleellista tietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa, kotoutumista ja maahanmuuttajalasten hyvinvointia tukevista teorioista. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Aineistoa varten on haastateltu 8 isovanhempaa ja 6 vanhempaa huhti- ja heinäkuun välisenä aikana 2009. Sisällönanalyysin kautta on koottu osallistujien näkökulmasta tärkeimmiksi osoittautuneet merkitykset.

Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että kyseisellä toiminnalla on suuri merkitys maahanmuuttajaperheiden kotoutumiselle. Monikulttuuristen perheiden lasten identiteetin kehittymisen kannalta isovanhemmilta saatu tuki on hyvin arvokasta. Vapaaehtoiset sijaisisovanhemmat puolestaan ovat saaneet uutta sisältöä elämäänsä. Sitä kautta aktiivinen toimiminen ja ihmissuhteet lisäävät heidän yleistä hyvinvointiaan. Monissa kulttuureissa sukulaissuhteita ja erityisesti vanhempia sukulaisia kunnioitetaan suuresti. Tästä johtuen perheiden suurimmat odotukset toiminnalle olivat ystävyyssuhde vanhemman henkilön kanssa, lapsen saama kokemus vanhemmasta ihmisestä ja isovanhemmilta saatu konkreettinen apu. Uuteen kotimaahan kotoutumisen tukena positiivinen vuorovaikutus valtaväestön kanssa on tärkeässä roolissa ja siihen isovanhempitoiminta antaa uusia mahdollisuuksia. Transnationaalit juuret omaavien lasten identiteetin muodostumiselle suhde isovanhempiin antaa selvästi vahvaa tukea. Sillä, että isovanhemmat osoittavat arvostavansa lapsen vanhempien kulttuuria vahvistaen samalla hänen suomalaista identiteettiään, on lapsen identiteetin kehitykselle suuri merkitys. Isovanhempien välittämä kulttuuritieto ja suomen kielen taidon vahvistaminen helpottavat kouluikäisten lasten koulunkäyntiä.

Opinnäytetyöni tuloksia tarkastelemalla voidaan päätellä, että toiminnalla on myös laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä. Mitä enemmän valtaväestöllä ja vähemmistöllä on positiivista vuorovaikutusta keskenään, sitä myönteisemmiksi asenteet muuttuvat. Sukupolvien välisiä vuorovaikutussuhteita yhteiskunnassa tulisi vahvistaa. Laajemminkin kannattaisi keskustella, miten sukupolvien kohtaamista lisättäisiin luonnollisten sukulaissuhteiden puuttuessa.

The meaning of social grandparenthood for immigrant families and volunteers

The purpose of this thesis is to find out the meaning of the social grandparenthood for the immigrant families and the volunteers. The focus is on the experiences that the parties involved with the substitute grandparent- activity had had. This kind of activity is at the moment confined to the Helsinki Metropolitan Area and its near-by surroundings. The goal of this study is to elaborate what kind of impact this activity has had on the integration of immigrant families, the well-being and development of identity of children and the substitute grandparents.

Additionally, the goal is to gain new and vital information for the development of this activity. The theoretical frame of reference of this study is formed by theories beneficial for communality, social capital, integration and the well-being of immigrant children. The study was made in a qualitative interview-method. Eight grandparents and six parents were interviewed from April through June in 2009 to collect data for the study.Analysis of the data shows that the activity mentioned before has had a great part to play in the integration of immigrant families. The support received for the development of children with transnational roots from the grandparents is very valuable. In exchange, the substitute grandparents have received new substance to their lives due to this activity. In this way, the activity and new relationships increases their well-being. In many cultures the respect shown for family-relations and in particular for the grandparents is remarkable. For that reason the biggest expectations for the families is to have a friendship with an older person and their children to have an experience with older person. Another observation made from the interviews is the concrete help in day-to-day matters given by the grandparents. Positive interaction with the general population plays an important role in supporting the integration and substitute grandparenting opens new ways and possibilities for this. In forming and developing the identity of the children with transnational roots, the relationship with the grandparents holds a great significance in support. By appreciating the child`s heritage as well as fortifying his Finnish identity the grandparents play a helping role in developing the child’s identity. The passing on of cultural references and strengthening of the Finnish language make it easier for children of schooling age to attend school.

Examining the results of my thesis, in conclusion the activity also has larger social meanings. The more the general population has positive interactions with minorities, the more the attitudes towards minorities will change better. The interdependency between generations should be fortified. There should be more discussion about how to increase interaction of generations in the absence of natural family relations.