Isyyteen sitoutuminen parisuhteen kontekstissa
Sakki- Kaumi, Tuula (2013)
Sakki- Kaumi, Tuula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061814351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061814351
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin isyyteen sitoutumista parisuhteen kontekstissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää ja tulkita sekä kuvailla isien kokemuksia isyyteen sitoutumisestaan parisuhteessa ja tämän merkityksellisyyttä miehille itselleen, heidän isyyden tuntemuksilleen sekä sitä, minkälaisia sitoutuneen isän toimijuuksia kertomuksista muodostuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tekijän ammatillista osaamista ja antaa pohdittavaa neuvolatyöntekijöille parisuhdeasioiden puheeksi ottoon sekä selvittää isyyteensä sitoutuneiden isien kertomuksia, niissä esiintyviä merkityksiä ja toimijuuksia. Selvitystä kaipaavat asiat tarkentuivat seuraavanlaisiksi tutkimusongelmiksi: Millaisia kertomuksia/tarinoita isät parisuhteistaan tuottivat isyyden näkökulmasta? Millaisia isyyden merkityksiä miehille itselleen isien kertomuksista/tarinoista voitiin identifioida? Minkälaisia sitoutuneita isätoimijuuksia isien kertomuksista/tarinoista muodostui?
Aineisto koostui kuuden isän kertomuksista, ja se kerättiin episodisen haastattelun avulla. Haastateltaviksi valikoitui isiä, jotka olivat halukkaita keskustelemaan ja kertomaan isyydestään ja parisuhteestaan vapaaehtoisesti omakohtaisten kokemustensa pohjalta. Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista tut-kimusotetta. Päämetodiksi muodostui narratiivinen analyysi ja siinä kertomuksen sisällön ja muodon analyysi eli juonentaminen ja kategorinen lähestymistapa. Analyysin apukeinona käytettiin odotusanalyysi- ja ydinepisoditeoriaa. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme mallitarinaa: Norma-tiiviset vs. Ei-Normatiiviset tarinat (2), Halu-Tahtotarinat (2) ja Seikkailutarinat (2).
Normatiivissa vs. Ei-Normatiivisissa tarinoissa oli kyse rakastumisen seurauksena varhaisella iällä solmittu liitto, jossa osapuolet yhteisestä päätöksestä päättivät perheenlisäyksestä. Näissä tarinoissa tapahtumat etenivät suhteellisen stabiilisti ilman suurempia notkahduksia. Halu-Tahtotarinoissa halu ja tahto toimivat välineinä mahdollisuuksien saavuttamisessa. Tarinoissa tapahtumat etenivät progressiivisesti. Seikkailutarinat muotoutuivat sen mukaan, miten miehet olivat parisuhteitaan solmineet ja isäksi tulleet sekä isänä suhtautuneet lapsiinsa. Nämä tarinat etenivät, progressiivisesti, osin regressiivisesti, ja stabiileja vaiheitakin esiintyi.
Isyyden merkityksellisyys näyttäytyi miehille tärkeänä ja luonnollisena asiana, vastuullisena ylpeytenä, lupana välittää, rakastaa ja tukea lasta, isän rakkautena lapseensa, voimakkaana tunnekokemuksena ja perhesidettä vahvistavana kokemuksena sekä miehisen itsetunnon ko-hoamisena. Isien lapsuuden aikaiset omat kokemukset isistään vaikuttivat vahvasti heidän isyyden toteuttamistapaansa, sekä positiivisesti että negatiivisesti koetut kokemukset.
Aineistosta löytyivät aktiiviset ja vahvasti sitoutuneet isätoimijuudet (1), aktiiviset ja sitoutuneet isätoimijuudet (3), passiiviset ja sitoutuneet isätoimijuudet (2) ja passiiviset ja heikosti sitoutuneet isätoimijuudet (1). Yksi isä sijoittui kahteen toimijuusryhmään, siksi tässä seitsemän (7) isää.
Aineisto koostui kuuden isän kertomuksista, ja se kerättiin episodisen haastattelun avulla. Haastateltaviksi valikoitui isiä, jotka olivat halukkaita keskustelemaan ja kertomaan isyydestään ja parisuhteestaan vapaaehtoisesti omakohtaisten kokemustensa pohjalta. Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista tut-kimusotetta. Päämetodiksi muodostui narratiivinen analyysi ja siinä kertomuksen sisällön ja muodon analyysi eli juonentaminen ja kategorinen lähestymistapa. Analyysin apukeinona käytettiin odotusanalyysi- ja ydinepisoditeoriaa. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme mallitarinaa: Norma-tiiviset vs. Ei-Normatiiviset tarinat (2), Halu-Tahtotarinat (2) ja Seikkailutarinat (2).
Normatiivissa vs. Ei-Normatiivisissa tarinoissa oli kyse rakastumisen seurauksena varhaisella iällä solmittu liitto, jossa osapuolet yhteisestä päätöksestä päättivät perheenlisäyksestä. Näissä tarinoissa tapahtumat etenivät suhteellisen stabiilisti ilman suurempia notkahduksia. Halu-Tahtotarinoissa halu ja tahto toimivat välineinä mahdollisuuksien saavuttamisessa. Tarinoissa tapahtumat etenivät progressiivisesti. Seikkailutarinat muotoutuivat sen mukaan, miten miehet olivat parisuhteitaan solmineet ja isäksi tulleet sekä isänä suhtautuneet lapsiinsa. Nämä tarinat etenivät, progressiivisesti, osin regressiivisesti, ja stabiileja vaiheitakin esiintyi.
Isyyden merkityksellisyys näyttäytyi miehille tärkeänä ja luonnollisena asiana, vastuullisena ylpeytenä, lupana välittää, rakastaa ja tukea lasta, isän rakkautena lapseensa, voimakkaana tunnekokemuksena ja perhesidettä vahvistavana kokemuksena sekä miehisen itsetunnon ko-hoamisena. Isien lapsuuden aikaiset omat kokemukset isistään vaikuttivat vahvasti heidän isyyden toteuttamistapaansa, sekä positiivisesti että negatiivisesti koetut kokemukset.
Aineistosta löytyivät aktiiviset ja vahvasti sitoutuneet isätoimijuudet (1), aktiiviset ja sitoutuneet isätoimijuudet (3), passiiviset ja sitoutuneet isätoimijuudet (2) ja passiiviset ja heikosti sitoutuneet isätoimijuudet (1). Yksi isä sijoittui kahteen toimijuusryhmään, siksi tässä seitsemän (7) isää.