Ryhmäohjaus hoitotyön menetelmänä kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena on kuvata ryhmäohjauksen eri muotoja, ryhmäohjauksen sisältöä sekä ryhmäohjauksen merkitystä potilaiden omahoitoon. Katsaus on osa Pumppu-hanketta ja sen tavoitteena on kehittää ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan saumattoman hyvinvointipolun toteutumista Länsi-Uudellamaalla, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueella.

Kirjallisuuskatsauksen menetelmänä käytettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita ja katsausaineisto kerättiin vuosilta 2002–2012. Tutkimuksia ja artikkeleita haettiin Medic-, Melinda-, Ebsco(Cinahl)- ja Arto – tietokannoista. Myös manuaalihakua tehtiin. Katsaukseen valikoitui yhteensä 22 kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja artikkelia. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä sisällönanalyysiä.

Katsauksen tulosten mukaan ryhmäohjausta toteutettiin ohjaajan vetäminä lähiryhminä, etäohjauksina sekä vertaistuen voimin itseohjautuvina keskustelufoorumeina. Yleisimpinä ryhmäohjausta hyödyntävinä malleina olivat painonhallintaan ja elintapamuutoksiin tähtäävät toiminnat. Ryhmäohjausta käytettiin paljon diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja siihen sairastuneen omahoidon tehostamiseen. Kivunhoidossa, sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa sekä kuntoutuksessa hyödynnettiin myös ryhmäohjauksen menetelmiä.

Tulosten mukaan ryhmäohjauksen sisältö koostui aina jonkin asteisesta tiedonsiirrosta. Työskentelymuotoina käytettiin keskusteluja sekä konkreettisia tekemisen muotoja. Useissa ohjausmuodoissa hyödynnettiin konstruktivistista oppimismenetelmää, jossa huomioitiin ohjattavien aikaisemmat tiedot ja taidot hyödyntäen niitä uusien tietojen ja taitojen muokkauksessa. Tällöin osallistujat ovat itse aktiivisia tiedonetsijöitä ja -tuottajia.

Johtopäätösten perusteella ryhmäohjauksen vaikutukset omahoitoon olivat positiivisia ja edistivät eri tavoin potilaan omahoitoa ja hoitoon sitoutumista. Myös perheenjäsenten elämänlaatu koheni. Ryhmäohjaukseen osallistuneiden käsitys omasta terveydentilasta oli parempi ja oireiden esiintyminen oli vähentynyt. Vertaistuen avulla saatiin kannustusta, rohkaisua ja välittämistä, jotka auttoivat jaksamaan ja loivat uskoa tulevaisuuteen.

Tulevaisuudessa ryhmäohjausmuotoina tulevat yhä enemmän olemaan internet sekä mobiilipalvelut, joiden kautta on mahdollisuus saavuttaa muutoin vertaistuen sekä verkossa olevan oppimateriaalin ulkopuolelle jäävät. Uusia ryhmäohjauksen toimintatapoja muotoiltiin myös kunnan ja kolmannen sektorin välille tulevaisuuden haasteita ennakoiden. Jatkossa nämä tulevaisuuden ryhmäohjauksen muodot vaativat vielä kehittämistä sekä käyttömahdollisuuksien ja vaikuttavuuden arviointia.

Group guidance as a method of nursing, a literature review

This thesis was conducted as a literature review, and its purpose is to describe different forms of group guidance, their contents and significance to patients’ self-care. The review is a part of the Pumppu Project, which aims to develop and support the seamless path of social and healthcare customers’ well-being in Western Uusimaa, in the region of the Joint Municipal Authority in essential services, Karviainen.

The methods of this literature review were phases of a systematic literature review. The literature was collected from the years 2002 to 2012. Articles and studies were retrieved from databases Medic, Melinda, Ebsco (Cinahl) and Arto. Manual searches were also conducted. The review contains 22 national and international research studies and articles. The analysis of this literature was conducted using content analysis.

According to the results, group guidance was conducted with close-groups, remote guidance and peer support, in the form of self-guiding discussion forums. Most common functions using group guidance were groups aiming for weight control and lifestyle changes. Group guidance was also used frequently for preventing diabetes and intensifying the self-care of those who already have the condition. The methods of group guidance were also used in pain relief, heart and vascular disease care and rehabilitation.

According to the results, group guidance always contained some level of information transfer. The methods of working included discussions and tangible forms of action. The constructive learning method was used in different forms of guidance. It develops on the basis of earlier knowledge and skills, utilizing them in the development of new knowledge and skills. This makes the participants active seekers and producers of information.

According to the conclusions, the impact of group guidance in self-care was positive and promoted patients’ self-care and commitment to it. The family members’ quality of life also improved. The awareness of personal health improved among the group guidance participants, and they experienced fewer symptoms than before. Peer support was experienced as supporting, encouraging and caring, which helped them to move on with life and created hope for a better future.

The future brings more internet and mobile applications to group guidance. These reach people, who otherwise could not be reached through peer support and learning material on the internet. New methods of group guidance were adjusted to meet the needs of municipalities and the third sector in their future challenges. These methods of group guidance still demand more development and evaluation of efficacy and possibilities of use.