Hyvinvointitori hyvinvoivaksi : Kokemuksia ja näkemyksiä Hyvinvointitorin kehittämiseksi
Sileekangas, Satu; Solja, Hanna (2013)
Sileekangas, Satu
Solja, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013705
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena ja tarkoituksena on Hyvinvointitori WDC Espoon syksyn 2012 toiminnan arviointi ja kehittämiskohteiden kartoittaminen tavoitteiden ja käytössä olevien resurssien kannalta. Tavoitteena on edistää Hyvinvointitori–toimintamallin kehitystä ja pohtia sen tule-vaisuutta, eli onko sen toiminta tarkoituksenmukaista ja olisiko sitä järkevä jatkaa tulevai-suudessakin tällaisenaan.
Hyvinvointitori WDC Espoo on Espoon kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, joka on osa World Design Capital 2012 – vuoden ohjelmatarjontaa. Opinnäytetyön lähtökohta on tarve Hyvinvointitorin toiminnan arviointiin, koska sille ei ole ennalta määritettyjä arviointimenetelmiä, eikä sen tarkoituksenmukaisuutta ole tämän vuoksi aiemmin tarkasteltu. Käsittelemme työssämme Hyvinvointitorin toimintaa ainoastaan fysioterapian näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty käyttämällä teemahaastatteluja. Tutkimustulokset, arviointi ja kehitysideat perustuvat Hyvinvointitorilla toimineiden Espoon kaupungin liikunta- ja terveystoimen edustajien, Laurean edustajan ja opiskelijan sekä erään asiakkaan kokemuksiin ja näkemyksiin. Haastatteluaineisto on litteroitu ja analysoitu käyttäen aineistolähtöisen laadullisen aineiston analyysiä.
Kaikki haastateltavat pitävät Hyvinvointitorin toimintaa tarpeellisena ja tärkeänä. He kokevat, että Hyvinvointitoria on syytä vielä kehittää, jotta se vastaisi paremmin sille asetettuihin tavoitteisiin terveyden edistämiseksi. He näkevät toiminnan asiakkaita osallistavaksi ja kokevat sen tärkeäksi osaksi Hyvinvointitoria. Suurimpina kehittämiskohteina he kokevat markkinoinnin sekä käytössä olevat resurssit. Kehittämisideoina he mainitsevat muun muassa projektijohtajan nimeämisen ja selkeämmän työryhmän määrittelemisen sekä käytössä olevien liikuntavälineiden monipuolistamisen.
Tuloksista voidaan todeta, että Hyvinvointitorin toiminta on fysioterapia-alalla vielä täysin uudenlaista ja tarvitsee kehittämistä eri osa-alueilla. Lisäksi tuloksista on havaittavissa, että eri toimijatahot kokevat ja näkevät joitain asioita eri tavalla ja jopa ristiriitaisesti suhteessa toisiinsa. Saadut tulokset ovat varmasti hyödyllisiä Hyvinvointitori-toimintamallin jatkokehittämisessä. Jatkossa Hyvinvointitorin toiminnan ja kehittämisen kannalta olisi tärkeää luoda sille vakiintuneet arviointimenetelmät, jotta voidaan tarkastella Hyvinvointitorin tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.
Hyvinvointitori WDC Espoo on Espoon kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, joka on osa World Design Capital 2012 – vuoden ohjelmatarjontaa. Opinnäytetyön lähtökohta on tarve Hyvinvointitorin toiminnan arviointiin, koska sille ei ole ennalta määritettyjä arviointimenetelmiä, eikä sen tarkoituksenmukaisuutta ole tämän vuoksi aiemmin tarkasteltu. Käsittelemme työssämme Hyvinvointitorin toimintaa ainoastaan fysioterapian näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty käyttämällä teemahaastatteluja. Tutkimustulokset, arviointi ja kehitysideat perustuvat Hyvinvointitorilla toimineiden Espoon kaupungin liikunta- ja terveystoimen edustajien, Laurean edustajan ja opiskelijan sekä erään asiakkaan kokemuksiin ja näkemyksiin. Haastatteluaineisto on litteroitu ja analysoitu käyttäen aineistolähtöisen laadullisen aineiston analyysiä.
Kaikki haastateltavat pitävät Hyvinvointitorin toimintaa tarpeellisena ja tärkeänä. He kokevat, että Hyvinvointitoria on syytä vielä kehittää, jotta se vastaisi paremmin sille asetettuihin tavoitteisiin terveyden edistämiseksi. He näkevät toiminnan asiakkaita osallistavaksi ja kokevat sen tärkeäksi osaksi Hyvinvointitoria. Suurimpina kehittämiskohteina he kokevat markkinoinnin sekä käytössä olevat resurssit. Kehittämisideoina he mainitsevat muun muassa projektijohtajan nimeämisen ja selkeämmän työryhmän määrittelemisen sekä käytössä olevien liikuntavälineiden monipuolistamisen.
Tuloksista voidaan todeta, että Hyvinvointitorin toiminta on fysioterapia-alalla vielä täysin uudenlaista ja tarvitsee kehittämistä eri osa-alueilla. Lisäksi tuloksista on havaittavissa, että eri toimijatahot kokevat ja näkevät joitain asioita eri tavalla ja jopa ristiriitaisesti suhteessa toisiinsa. Saadut tulokset ovat varmasti hyödyllisiä Hyvinvointitori-toimintamallin jatkokehittämisessä. Jatkossa Hyvinvointitorin toiminnan ja kehittämisen kannalta olisi tärkeää luoda sille vakiintuneet arviointimenetelmät, jotta voidaan tarkastella Hyvinvointitorin tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.