Huoli puheeksi Hyvinkäällä : Huolen puheeksiotto -koulutusten vaikutus Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin
Siivonen, Nina; Vuorinen, Ulla (2009)
Siivonen, Nina
Vuorinen, Ulla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266205
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Huolen puheeksiotto –koulutusten (Hupu) vaikutusta Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin. Työssä tarkasteltiin varhaisen puuttumisen menetelmiä, joita ovat huolen puheeksiotto, varhainen tukeminen, kasvatuskumppanuus ja verkostoyhteistyö. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus käsitti määrällisen lomakekyselyn ja laadullisen haastattelututkimuksen.
Määrällisen tutkimuksen kohderyhmä muodostui 120 kasvattajasta, jotka olivat osallistuneet Hyvinkään Hupu–koulutukseen 31.3.2009 mennessä. Kvantitatiivi aineisto kerättiin toukokuussa 2009 ja analysoitiin SPSS–järjestelmän avulla. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina kuudelle kasvattajalle kesäkuussa 2009. Kvalitatiivin aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että Hupu–koulutuksella oli ollut merkittävä vaikutus kasvattajien työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus osoitti, että työtapojen muutos koostuu monista elementeistä. Kasvattajien sensitiivisyys ja huolen herääminen olivat aktivoituneet Hupu–koulutuksen myötä. Tämän tuloksena huolen puheeksioton kynnys oli madaltunut. Koulutus antoi varmuutta, rohkeutta ja uusia työvälineitä. Kasvattajat olivat omaksuneet koulutuksessa esiteltyjen työvälineiden hyödyntämisen työssään.
Vastaajista yli puolet käytti Huolen vyöhykkeistöä huolen arvioinnin tukena ja ennakointilomaketta käytti lähes puolet kasvattajista valmistautuessaan huolen puheeksiottoon. Tutkimuksen valossa suurin hyöty Hupu–koulutuksesta liittyi kasvattajan taitoon ottaa huolta puheeksi. Koulutuksen jälkeen yli 80 % kasvattajista arvioi huolen puheeksiotto taitonsa hyviksi. Tuloksista nousi selvästi esille kasvattajien lisäkoulutuksen tarve. Tämän pohjalta työssä esitellään suunnitelma täydennyskoulutuksen toteuttamisesta.
Määrällisen tutkimuksen kohderyhmä muodostui 120 kasvattajasta, jotka olivat osallistuneet Hyvinkään Hupu–koulutukseen 31.3.2009 mennessä. Kvantitatiivi aineisto kerättiin toukokuussa 2009 ja analysoitiin SPSS–järjestelmän avulla. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina kuudelle kasvattajalle kesäkuussa 2009. Kvalitatiivin aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että Hupu–koulutuksella oli ollut merkittävä vaikutus kasvattajien työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus osoitti, että työtapojen muutos koostuu monista elementeistä. Kasvattajien sensitiivisyys ja huolen herääminen olivat aktivoituneet Hupu–koulutuksen myötä. Tämän tuloksena huolen puheeksioton kynnys oli madaltunut. Koulutus antoi varmuutta, rohkeutta ja uusia työvälineitä. Kasvattajat olivat omaksuneet koulutuksessa esiteltyjen työvälineiden hyödyntämisen työssään.
Vastaajista yli puolet käytti Huolen vyöhykkeistöä huolen arvioinnin tukena ja ennakointilomaketta käytti lähes puolet kasvattajista valmistautuessaan huolen puheeksiottoon. Tutkimuksen valossa suurin hyöty Hupu–koulutuksesta liittyi kasvattajan taitoon ottaa huolta puheeksi. Koulutuksen jälkeen yli 80 % kasvattajista arvioi huolen puheeksiotto taitonsa hyviksi. Tuloksista nousi selvästi esille kasvattajien lisäkoulutuksen tarve. Tämän pohjalta työssä esitellään suunnitelma täydennyskoulutuksen toteuttamisesta.