TURVALLINEN KOTIHAPPIHOITO - kotihappihoidon aloitusvaiheen ohjaus keuhkoahtaumatautia sairastaville potilaille

Abstract

Väestön ikääntyessä sairastavuus lisääntyy. Keuhkosairaudet ovat merkittävä osa kansansairauksistamme. Keuhkoahtaumatauti on maamme neljänneksi yleisin kuolemaan johtava sairaus ja sen tärkein riskitekijä on tupakointi. Kotihappihoito aloitetaan sairauden vaikeassa vaiheessa, jolloin potilaan keskeisimpänä oireena ovat pitkälle edenneet hengitysvaikeudet. Keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsevat paljon hoitohenkilöstön ohjausta ja tukea erityisesti juuri happihoidon alkuvaiheessa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa teorialähtöistä tuotteistamisprosessia käyttäen sähköisessä muodossa oleva kotihappihoidon aloitusvaiheen ohjauksen malli keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden ohjausta varten. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kuusamon terveyskeskus. Kuusamon terveyskeskus tarjoaa erikoissairaanhoidollisia palveluja vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastaville ja siellä aloitetaan tarvittaessa kotihappihoitoja. Mallin tarkoituksena on yhtenäistää tämän potilasryhmän ohjauskäytäntöjä yhtenäisen tietoperustan avulla.

Opinnäytetyössä ihmistä tarkastellaan Rauhalan ihmiskäsityksen mukaisesti kehollisena, tajunnallisena ja situationaalisena olentona. Tutkimustehtävänä oli: millainen on holistiseen ihmiskäsitykseen perustuva kotihappihoidon aloitusvaiheessa olevan potilaan ohjauksen malli keuhkoahtaumatautia sairastaville. Alakysymyksinä olivat: mitkä ovat potilaan keskeiset ja tyypilliset ohjauksen tarpeet ja miten ohjausta voidaan toteuttaa potilaslähtöisesti.

Tutkimuksissa kävi esiin, että ohjauksen tarpeet nousevat keskeisesti sairauden kokemuksesta sekä sen monentasoisista vaikutuksista arjen fyysisessä, sosiaalisessa ja psyykkisessä selviytymisessä. Kotihappihoidon turvallinen toteutuminen edellyttää riittävää ohjausta hoidon toteuttamiseen, laitteiden hallintaan eri tilanteissa sekä hoitoon sopeutumiseen. Potilaan ohjauksen erityinen haaste on ihmisten erilaisuus. Potilaslähtöisen ohjauksen lähtökohtana ovat potilaan yksilöllisten kokemusten merkitys ja niiden käsittelyn merkitys. Ohjaus on parhaimmillaan dialogia, jossa potilas on oman elämänsä asiantuntija ja ohjaava sairaanhoitaja ohjausprosessin asiantuntija.

Tämän opinnäytetyön tuloksena valmistui potilaan ohjauksen malli, joka sisältää ohjaavalle sairaanhoitajalle tarkoitetun tietoperustan sekä potilaalle ja omaiselle tarkoitetun keskustelukartan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ohjauksen mallien tuottamisella voidaan avata eri potilasryhmien selviytymisen problematiikkaa yleisellä tasolla. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä potilaslähtöisiä ohjausmenetelmiä yksilötasolle. Jatkotutkimusaiheena voidaan kartoittaa ohjaavien sairaanhoitajien ja potilaiden kokemuksia mallin käytöstä.

Morbidity increases when population is aging. Pulmonary diseases are common in Finland. Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is the fourth common illness leading to death. The main risk factor of this illness is smoking. Home oxygen therapy is started at the advanced state of the disease, and COPD patients need much counselling and support in the beginning of oxygen therapy.

The goal of this thesis was to produce a model for counselling COPD patients when home oxygen therapy is started. The commissioner of this thesis was Kuusamo Health Center which offers specialist services for COPD patients and starts home oxygen therapy when needed in Kuusamo Health Center. The purpose of the model is to harmonise counselling.

In this thesis the human being is viewed according to Rauhala’s holistic conception of man. The develop task was to study what a model for counselling COPD patients at the initial stage of home oxygen therapy that was based on the holistic conception of man was like.

According to research, needs for counselling are linked with the experience of the disease and its various physical, social and mental effects. Safe home oxygen therapy requires sufficient counselling on the treatment, equipment and adaptation to the treatment. A special challenge is that people are so different. It is important to pay attention to individual experiences and provide an opportunity to reflect on them. Counselling is at its best a dialogue where the patient is an expert of her or his own life and the nurse is an expert of counselling.

As a result of this thesis, a model of counseling with information for nurses and a discussion framework for patients and relatives was created. Conclusively it can be said that that the model of counselling is useful, because it provides a tool for unfolding problems patients may have concerning managing at a general level. This knowledge helps to develop methods of individual counselling. A wider research should be done on the experiences of patients and nurses using this model. A wider research shoul be done on the experiences of the patients and nurses using this model.