Stora Enso Metsän toimintaohjeiden ja viestinnän kehittäminen muinaisjäännöskohteilla

Abstract

Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia muinaisjäännöksiä koskevia kehittämistarpeita Stora Enso Metsän toimintaohjeissa ja viestinnässä sekä viestintätyökaluissa on. Opinnäytetyö työ on rajattu siten, että se koskee ainoastaan yrityksen sisällä toimivaa sekä yrityksen ja aliurakoitsijoiden välistä viestiliikennettä, työkaluja ja toimintaohjeita.

Kehittämistyössä tarkastellaan Stora Enson IT-työkalujen, yhteistyön ja viestinnän tasoa ja toimivuutta sekä asiantuntijayhteistyön osuutta Museoviraston kanssa oston hankintaesimiesten näkökulmasta. Alueellinen tarkastelu on saatu vertaamalla eri toimialueiden toimintatapojen eroja. Työssä on selvitetty toimintaohjeiden ja viestinnän nykytila. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin toimintamallien ja työkalujen heikkouksia ja mahdollisuuksia parantaa viestintää ja toimintatapoja.

Tulokset osoittivat, että hankintaesimiesten mielestä nykyiset viestintätyökalut ovat puutteellisia ja informaatiota on hankala löytää. Erilaisten aliurakoitsijamallien vuoksi sisäisessä ja sidosryhmien välisessä viestinnässä oli suuria alueellisia toimintatapaeroja. Toimintaohjeita tulee kehittää niin, että ne ovat hankintaesimiehen helposti löydettävissä ja ohjeet ovat yhteneväisiä. Käytännön koulutustarve on myös ilmeinen. Asiantuntijoiden yhteistyötä ja IT-työkaluja tulee kehittää niin, että hankintaesimiesten on helppo itse havaita ja edelleen välittää tärkeää tietoa sekä kartalla että kirjallisesti.

The aim of this thesis was to identify potential areas of development needs of heritage sites in the internal company guidelines, communications and communication tools of Stora Enso Forest. The scope of this thesis is to study the communications and guidelines, and communication tools within the company and between the company and subcontractors.

This thesis examines the functionality and standard of IT tools communications and co-operation practices of Stora Enso and the significance of specialist co-operation between the company and The National Board of Antiquities, from the point of view of procurement managers. The focus is on the local level, as the study compares the procedures between different areas. This thesis describes the current state of communications and company guidelines. By means of a survey, the study identified the weaknesses of the current procedures and communication tools and examined what possible potential the current practices manifest.

The results indicate that procurement managers felt that the current communication tools were not adequate, and they found available information about specific heritage sites difficult to find. Because of various subcontracting schemes, significant differences were found in both internal communications and communications between interest groups. The findings of this thesis show that the company guidelines need to be consistent and more readily accessible to procurement managers. The need for practical training is apparent. Professional co-operation should also be developed further, and IT tools should be improved in the way that procurement managers can easily perceive and communicate important information both on the map and in writing.