Budjetointiprosessin kehittäminen, case: Lappeenrannan kaupunki

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä Lappeenrannan kaupungin budjetointiprosessiin. Tavoitteena oli löytää taloussuunnitteluprosessista mahdollisia puutteita ja kehittämiskohteita, joita parantamalla budjetointiprosessista muodostuisi entistä tehokkaampi ja virtaviivaisempi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Opinnäytetyön teoriaosan aineisto kerättiin kokonaan kirjallisista lähteistä. Empiirinen aineisto puolestaan koottiin tutkimalla Lappeenrannan kaupungin aikaisempien vuosien talousarvioita ja -suunnitelmia, suorittamalla useampia haastatteluja Lappeenrannan kaupungin talousjohtaja Tuija Ahoselle sekä kyselyllä Lappeenrannan kaupungin toimialojen budjetointivastaaville.

Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että Lappeenrannan kaupungin budjetointiprosessi ei toimi tällä hetkellä aivan ideaalilla tavalla. Merkittävimpinä kehitystä vaativina kohtina ovat taloussuunnitteluprosessin kesto, talousarvion laadintaohjeet, lautakuntakäsittelyjen rooli sekä nykyinen käytössä oleva taloussuunnittelujärjestelmä.

Tutkimuksen myötä syntyneet kehitysehdotukset budjetointiprosessin ongelmakohtiin ovat taloussuunnitteluprosessin keston lyhentäminen, talousarvioiden laadintaohjeiden selkeyttäminen, lautakuntakäsittelyjen siirtäminen myöhempään kohtaan taloussuunnitteluprosessia ja nykyisen taloussuunnitelmajärjestelmän vaihtaminen. Näiden parannusten myötä Lappeenrannan kaupungin budjetointiprosessista muodostuisi entistä selkeämpi ja tehokkaampi kokonaisuus.

The purpose of this thesis was to study the budgeting process of the city of Lappeenranta. The aim was to find out some points of the process that are not working perfectly and by improving these points to make the whole process more efficient.

The research was made as a case study and the research method was qualitative. The thesis includes two parts which are a theoretical part and an empirical part. The material of the theoretical part was collected wholly from literature. The empirical part was collected by studying the earlier annual budgets and economic plans of Lappeenranta, making some interviews and also making an inquiry to administrative sectors.

The result of this research was that the budgeting process of Lappeenranta is not working in an ideal way at the moment. The most remarkable issues that would be improved are the duration of the budgeting process, the budgeting instructions, the role of the boards and the budgetary planning program.

The new development proposals for these points are shortening the budgeting process, making the instructions clearer, postponing the meetings of boards and changing the budgetary planning program. In conclusion, with these improvements the budgeting process of Lappeenranta would be a much simpler and more effective entity.