SÄHKÖLINJOJEN ALLE JÄÄVÄN PUUSTON JA MAAPOHJAN ARVIOINNIN TARKASTELU
Kervinen, Airi (2013)
Kervinen, Airi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092115443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092115443
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vertailtiin vuonna 2009 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n maksamien korvausten ja niistä vuonna 2011 tehtyjen arvioiden välisiä eroavaisuuksia. Tarkasteltavina olivat metsäkorvaukset, joita maksettiin sähkölinjojen alle jäävistä maapohjista ja puustoista.
Vertailtavina olivat kuuden eri urakoitsijan vuonna 2009 ja minun vuonna 2011 tekemieni arvioiden erot maapohjan, taimikon, puuston iän, puulajin ja niistä kertyvien kustannusten määrittämisessä. Molemmissa mittauksissa on pohjana käytetty summa-arvomenetelmää. Mittauksia suoritettiin 68:lla eri tilalla. Tilat sijaitsivat Pohjois-Karjalassa, poikkeuksena oli yksi kohde, joka sijaitsi Pohjois-Savon puolella, Heinävedellä. Vertailun avulla haluttiin saada selville, onko lopullisissa kustannuksissa suuria eroja metsäsuunnitteluun perustuvien kuviokohtaisten ja urakoitsijoiden tekemien mittausten välillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että euromääräiset kokonaiskorvaukset olivat keskimääräisesti noin 20 % suurempia urakoitsijoiden tekemien arviointien perusteella kuin tekemieni arvioiden. Kokonaiskorvausten vaihtelu vuoden 2009 ja 2011 mittausten perusteella vaihteli – 10 %:n ja + 36 %:n välillä.
Vertailtavina olivat kuuden eri urakoitsijan vuonna 2009 ja minun vuonna 2011 tekemieni arvioiden erot maapohjan, taimikon, puuston iän, puulajin ja niistä kertyvien kustannusten määrittämisessä. Molemmissa mittauksissa on pohjana käytetty summa-arvomenetelmää. Mittauksia suoritettiin 68:lla eri tilalla. Tilat sijaitsivat Pohjois-Karjalassa, poikkeuksena oli yksi kohde, joka sijaitsi Pohjois-Savon puolella, Heinävedellä. Vertailun avulla haluttiin saada selville, onko lopullisissa kustannuksissa suuria eroja metsäsuunnitteluun perustuvien kuviokohtaisten ja urakoitsijoiden tekemien mittausten välillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että euromääräiset kokonaiskorvaukset olivat keskimääräisesti noin 20 % suurempia urakoitsijoiden tekemien arviointien perusteella kuin tekemieni arvioiden. Kokonaiskorvausten vaihtelu vuoden 2009 ja 2011 mittausten perusteella vaihteli – 10 %:n ja + 36 %:n välillä.