Sukupolvenvaihdos metsätilalla
Valjus, Heikki (2013)
Valjus, Heikki
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101716178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101716178
Tiivistelmä
Suurin osa suomalaisista metsänomistajista on eläkeikäisiä, joille ikä asettaa omat haasteensa hoitaa metsätilaa sen parhaaksi. Puun arvo alkaa laskea, kun hoitotyöt laiminlyödään. Tällöin voi olla parempi luopua metsästä ja alkaa suunnitella sukupolvenvaihdoksen tekemistä. Sukupolvenvaihdos on prosessi, joka vaatii perehtymistä ja sen suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeata tapaa millä sukupolvenvaihdos tehdään, vaan se tulee valita aina tapauskohtaisesti. Verotuksellisesti halvin ratkaisu ei välttämättä siis ole aina paras.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää case –metsätilalle sopivin ratkaisu tehdä sukupolvenvaihdos. Ratkaisuun vaikuttivat luopujan ja jatkajan toiveet ja elämäntilanteet sekä heidän veroseuraamukset. Tutkittava metsätila oli yleinen suomalainen tapaus, jossa kaupunkiin muuttanut eläkeikää lähenevä henkilö ei enää kykene hoitamaan metsätilaa.
Tutkimuksessa selvisi, että case –metsätilalle paras tapa tehdä sukupolvenvaihdos on lahja. Luopuja lahjoittaa tilan jatkajalle vastikkeetta, josta hän maksaa lahjaveroa. Lahja vastasi eniten osapuolten toiveisiin ja elämänti-lanteisiin, vaikka se ei ollutkaan verotuksellisesti edullisin ratkaisu. Lahja on helppo ja ymmärrettävä ratkaisu, jolloin metsätila vaihtaa omistajaa heti. Tämän johdosta metsälle ei jää välivuosia, jolloin tila jäisi vaille hoitotöi-tä.
Kun sukupolvenvaihdos toteutetaan elinaikana, tulee kaikkien osapuolien mielipide kuulluksi. Tällöin metsä ei pirstoudu pienempiin osiin ja sen tulevaisuus ei jää arvailujen varaan. Verolainsäädännöstä löytyy lisäksi monia mahdollisuuksia suunnitella verotusasioita. Monesti myös asiantuntijan apu sukupolvenvaihdoksen tekemiseksi maksaa itsensä takaisin.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää case –metsätilalle sopivin ratkaisu tehdä sukupolvenvaihdos. Ratkaisuun vaikuttivat luopujan ja jatkajan toiveet ja elämäntilanteet sekä heidän veroseuraamukset. Tutkittava metsätila oli yleinen suomalainen tapaus, jossa kaupunkiin muuttanut eläkeikää lähenevä henkilö ei enää kykene hoitamaan metsätilaa.
Tutkimuksessa selvisi, että case –metsätilalle paras tapa tehdä sukupolvenvaihdos on lahja. Luopuja lahjoittaa tilan jatkajalle vastikkeetta, josta hän maksaa lahjaveroa. Lahja vastasi eniten osapuolten toiveisiin ja elämänti-lanteisiin, vaikka se ei ollutkaan verotuksellisesti edullisin ratkaisu. Lahja on helppo ja ymmärrettävä ratkaisu, jolloin metsätila vaihtaa omistajaa heti. Tämän johdosta metsälle ei jää välivuosia, jolloin tila jäisi vaille hoitotöi-tä.
Kun sukupolvenvaihdos toteutetaan elinaikana, tulee kaikkien osapuolien mielipide kuulluksi. Tällöin metsä ei pirstoudu pienempiin osiin ja sen tulevaisuus ei jää arvailujen varaan. Verolainsäädännöstä löytyy lisäksi monia mahdollisuuksia suunnitella verotusasioita. Monesti myös asiantuntijan apu sukupolvenvaihdoksen tekemiseksi maksaa itsensä takaisin.