Etäjohtaminen Danske Bankissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa konkreettisia kehitysehdotuksia etäjohtamisesta kohdeyritykselle, Danske Bankille. Työn tarkoituksena oli toteuttaa mahdollisimman tarkka ja selkeä kuvaus Danske Bankin etäjohtamisen nykytilasta ja siinä ilmenneistä ongelmista.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin etätyötä ja sen eri määritelmiä, etäjohtamista ja sen haasteita, etäjohtamisen nykytilaa sekä etäjohtamisessa käytettävää viestintää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin sähköpostitse kohderyhmille. Haastateltaviksi valittiin Danske Bankin etäjohtajia sekä Uudenmaan alueen työntekijät, joita etäjohtaminen kohdeyrityksessä koskee. Haastattelukysymykset muotoiltiin avoimiksi kysymyksiksi, jotka jaoteltiin kuuteen eri osa-alueeseen: perustiedot, yleistä etäjohtamisesta, etäjohtamisen haasteet, etäjohtamisen puutteet, johtamisen kehittäminen sekä etäjohtamisen viestintäkanavat ja –välineet Danske Bankissa.

Tärkeimpänä tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että suurinta osaa vastaajista ei ollut perehdytetty etäjohtamiseen ja suurin osa vastaajista olikin kohdannut joitain haasteita ja puutteita etäjohtamisessa. Kuitenkin kaikki vastaajat kokivat etäjohtamisen tason Danske Bankissa hyväksi.

Johtopäätöksinä voitiin esittää, että perehdyttämisen ja havaittujen ongelmien välillä oli yhteys. Näin ollen ensimmäisenä kehitysehdotuksena esitettiin perehdyttäminen etäjohtamiseen ja muihin suuriin muutoksiin organisaatiossa. Toisena kehitysehdotuksena oli, että sovituista tapaamisista pidettäisiin kiinni ja esimies voisi sopia kuukaudesta tietyn päivän näille tapaamisille alaiskohtaisesti. Kolmas kehitysehdotus oli, että varaesimiehen yhteystiedot olisivat selkeästi kaikkien alaisten tiedossa. Neljäs kehitysehdotus oli, että palveluneuvojille tehtäisiin yhteinen keskustelualue, jossa he kaikki voivat vapaasti osallistua keskusteluun.

Jatkotutkimusaiheena esitettiin, että kohdeyrityksessä voisi tutkia etäjohtamisen tasoa perehdyttämisen jälkeen. Voitaisiin tutkia, miten paljon perehdyttämisellä on ollut vaikutusta kohdeyrityksessä.

Telemanagement in Danske Bank

The purpose of the thesis was to produce concrete development proposals for telemanagement to the target company, Danske Bank. The objective of the study was to find out the current situation and problems of Danske Bank´s telemanagement.

The theoretical framework was based on telework and its different definitions, telemanagement and its challenges, the present state of telemanagement and the communication which are used in telemanagement. A qualitative research was chosen as the research method. The research was conducted with semi-structured questionnaires which were sent by e-mail to the target groups, which included all Danske Bank´s telemanagers in Finland and all service advisors in Uusimaa. The questions were formatted as open questions which were divided into six different sections: basic information, general information of telemanagement, challenges of telemanagement, defects of the telemanagement, development of the management and communicational channels and tools of telemanagement in Danske Bank.

The results showed that most of the interviewees had not been given familiarization training to telemanagement and therefore most of the interviewees had also encountered some problems and deficiencies in telemanagement. However, all respondents thought that the telemanagement in Danske Bank is good

In conclusion it can be said that there was a connection between familiarization and the noticeable problems. Therefore the first development proposal was that familiarization of telemanagement and other big changes in the organization should be carried out. The second development proposition was that everybody would stick with the agreed meetings and the manager could find a date once a month for these meetings. The third development proposal was that the deputy managers´ contact information would be known by all subordinates. The fourth suggestion was that the service advisors would be arranged a common discussion area where they can join the conversation freely.

Suggested topics for further research include that the company studies the quality of telemanagement in Danske Bank after the familiarization, in other words how much effect the familiarization has had in the target company.