ESPANJALAISTEN SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA REKRYTOINTIPROSESSISTA JA TYÖSKENTELYSTÄ SUOMESSA

Abstract

Suomessa on pula hoitotyöntekijöistä väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Viime vuosina Suomeen on palkattu 50 espanjalaissairaanhoitajaa, joista 17 rekrytoitiin Kymenlaaksoon Kotkan kaupungin hallinnoiman Minfo-hankkeen ja Mediko palvelun tukemana. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomeen palkataan vuoden 2014 kesään mennessä jopa 70 espanjalaista sairaanhoitajaa. Tällä hetkellä katsotaan valtakunnallisesti tärkeäksi kehittää rekrytointiprosesseja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa rekrytointiprosessista ja työskentelystä Suomessa tutkimuksissa todettujen sairaanhoitajan työviihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Rekrytointiprosessissa tähdätään kotoutumiseen suomalaiseen työkulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Tutkimuksella saatu tieto mahdollisti rekrytointiprosessin onnistumisen arvioinnin ja sen kehittämisen. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja perustuu monimenetelmällisyyteen. Aineistoa kerättiin 2013 kevään aikana 12:lta Kymenlaaksoon rekrytoidulta espanjalaissairaanhoitajalta kirjoitelmalla, eläytymismenetelmällä sekä teemahaastattelulla. Suomeen hakeutuneet espanjalaissairaanhoitajat ovat nuoria ja äskettäin valmistuneita. Suomeen ei lähdetty pelkästään nuorisotyöttömyyttä pakoon vaan myös seikkailun ja uusien kokemusten halu olivat lähdön syinä. Lähtömaassa saatu tiedotus etenkin sairaanhoitajan työnkuvasta koettiin puutteelliseksi. Perusterveydenhuollossa työskentelevät sairaanhoitajat olivat pettyneitä työn sisältöön, joka koostui perushoidosta ja paljolti myös hoitotyöhön kuulumattomista työtehtävistä. He eivät pystyneet käyttämään osaamistaan työssä ja pelkäsivät menettävänsä ammattitaitonsa. Erikoissairaanhoidossa työviihtyvyys oli korkeampaa. Erilaiseen kulttuuriin, elämänrytmiin ja ilmastoon tottui vähitellen. Omaa perhettä ja läheisiä ikävöitiin. Positiivinen asenne ja oman espanjalaisten sairaanhoitajien ryhmän tuki helpotti kotoutumista. Kotoutumista vaikeutti kielitaidon puute ja pettymys työnkuvaan Suomessa. Työyhteisöissä oli koettu sekä hyvää, että huonoa kohtelua. Tulevien työnantajien tulisi olla selvillä jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa riittävän ja totuudenmukaisen tiedotuksen varmistamiseksi tulevasta työpaikasta. Myös työyhteisön varhainen valmistelu ja vuorovaikutussuhteen luominen rekrytoitavaan jo hyvissä ajoin lähtömaassa helpottaisi sopeutumista työyhteisöön.

In Finland there is a shortage of nurses in health care due to the aging of the population and retirement of a large amount of health care personnel. 50 Spanish nurses have been recruited to Finland in 2012 and 17 of them to Kymenlaakso region with support of the City of Kotka coordinated Minfo-project and Mediko service. Ministry of Employment and the Economy has estimated that 70 more nurses from Spain will be recruited by the summer of year 2014. Nationwide it is considered to be important to develop the recruiting processes. The aim of this thesis was to produce experiential information about the recruiting process and working as a nurse in Finland. The aim of the recruiting process is integration to society and to work culture. The information about Spanish nurses` experiences allowed the estimation of the recruiting process and suggestions for its improvement. In this qualitative research data was collected from 12 Spanish nurses. They were asked to write about their experiences on the recruiting process and working in Finland. Also a group interview was conducted to six of the nurses from Spain. The Spanish nurses coming to work in Kymenlaakso were young and recently graduated. The reason for leaving Spain was not only the youth unemployment but also the desire to have an adventure and new experiences. The information given in Spain was considered marginal. Especially knowledge related to different work descriptions of nurses in Spain and in Finland was not given enough. The nurses working in basic health care were very disappointed with the contents of their work that consisted mainly of basic care and tasks not included in nursing, such as cleaning. The nurses working in specialized health care were satisfied with their work. The integration to a different culture, rhythm of life and climate was gradual. Family and close people were missed. The positive attitude and the support of their own group of Spanish nurses helped integration. They had experienced both good and bad treatment at the workplaces. The most important thing to improve is the early commitment of future employers to the recruiting process. It improves the quality of information given in the country of origin and in consequence prevents low work satisfaction of the recruited nurses.