Alle kouluikäisen autismikirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumisen arviointi

Abstract

Suomessa noin 50 000 ihmistä kuuluu autismikirjoon ja heistä viides osa on autistisia. Autismikirjo sisältää monia yksilöön vaikuttavia heikkouksia sekä myös monia vahvuuksia. Yksilöllisesti suunnitellun varhaiskuntoutuksen sekä koulutuksen järjestelyiden voimin yhä suurempi osa autismikirjon ihmisistä pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan arkielämää tukevalla tavalla. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2013, b) Tämän vuoksi on tärkeää kyetä löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen autismiin viittaavat kehitykselliset erityispiirteet, jolloin pystytään takaamaan lapselle mahdollisimman varhain aloitettu yksilöllinen kuntoutus. Tämän avulla kyetään hyödyntämään lapsen vahvuuksia ja huomioimaan heikkoudet. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HYKS:in Naisten- ja Lastentautien tulosyksikköön kuuluvan autismi-päiväkeskus L13 kanssa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten alle kouluikäisen autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista voidaan arvioida. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä mitkä ovat keskeiset seikat kun arvioidaan alla kouluikäistä autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista. Tutkimustehtävinä olivat: Millä keinoin arvioidaan alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista? Mihin kehityksellisiin ja persoonallisuudenpiirteisiin tulee kiinnittää huomiota alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen arvioinnissa?. Aineisto valittiin erilaisia tietokantoja käyttämällä. Tutkimustehtäviin vastaavia väitöskirjoja ja tutkimusartikkeleita valittiin yhteensä 12. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta arvioitaessa tulisi huomioida kasvu aktiivisuus, leikkitaidot, havainnointikyky, tunteiden-, unen ja syömisen säätely, tunne-elämän häiriöt, aistireaktiot, aistien ilmaisu, puheen tuotto, sanallinen ilmaisu, puheen ymmärrys ja -kehitys, elekieli, non-verbaalin viestinnän tulkinta, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, sosiaalinen kehittyminen ja käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, motorinen koordinaatiokyky ja motorinen kehitys, maneerit, stereotypiat ja arkielämän toiminnot sekä sukupuolijakauma. Arvioitaessa autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta tulee verrata näiden piirteiden esiintymistä ja niiden laajuutta ja näkyvyyttä siihen tilaan mitä ne olivat ennen kuntoutuksen ja hoidon alkua ja mitä ne ovat tällä hetkellä. Lapsen edistyminen näillä alueilla näkyy parhaiten arjesta selviytymisessä ja vanhempien haastattelu ja heidän tekemien havaintojen huomiointi on olennainen osa kuntoutumisen arviointia, lisäksi päivähoidon ja erityistyöntekijöiden tekemien havaintojen avulla voidaan selvittää lapsen edistymistä.

There are approximately 50 000 people with autism spectrum disorders in Finland and one fifth of them are autistic. The spectrum of autism includes multiple weaknesses as well as strengths affecting an individual. With the support of individually planned early rehabilitation and training arrangements an increasing number of autistic people are able to take advantage of their strengths in a way that supports their daily lives. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2013, b) Therefore, it is important to be able to find the specific developmental characteristics referring to autism at the earliest possible stage. So that the child can be guaranteed with an individual rehabilitation to get started as early as possible, this enables to take advantage of the child's strengths and to take into account the potential weaknesses.

This thesis was conducted in cooperation with Helsinki University Central Hospital’s autism day center L13 that is located in Children’s Castle. The purpose of the thesis was to find out how the rehabilitation of children under school age suffering from an autism spectrum disorder can be evaluated. The thesis was conducted by using the methods of a systematic literature review. The goal of the thesis was to provide information on what the key factors are when assessing the rehabilitation of an under seven-year old child suffering from an autism spectrum disorder. The study questions were: What are the means of estimating the rehabilitation of an under seven-year-old child who suffers from an autism spectrum disorder? In which developmental and characteristic features attention should be paid to when assessing a child under seven-year old suffering from an autism spectrum disorder? The material for the thesis was collected by using various databases of which 12 dissertations and research articles were selected.

According to the findings when evaluating a child suffering from autism spectrum disorder there are following features that need to be observed: growth, activity, playing- and observation skills, regulation of feelings, sleeping and eating, emotional disturbance, reactions and expressions of senses, speech production, verbal expressions, comprehending and developing speech, body language, interpretation of non-verbal communication, skills of interaction and interpersonal skills, social development and behaving in social situations, motoric coordination and development, manners, stereotypes, daily skills and gender ratio. When evaluating a child suffering from a condition of the autism spectrum, the severity of the child's symptoms and characteristics should be compared to the rehabilitation in the beginning and until the current moment. The child's progress in these fields is most visible in coping with everyday situations. Interviewing parents and acknowledging their observations is an important part of the rehabilitation evaluation. It is also possible to get a wider image of the child's progress by observations conducted by day care professionals.