Opetus- ja harjoitustilaisuus sairaanhoitajaopiskelijoille : vuodosta aiheutunut hypovoleeminen sokki
Martikainen, Taija (2013)
Martikainen, Taija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516133
Tiivistelmä
Hypovoleemisella sokilla tarkoitetaan tilaa, jossa veritilavuus on pienentynyt ja kudosten hapensaanti kärsii. Tähän voi johtaa pitkään kestänyt nesteen menetys. Silloin verisuoniston plasmatilavuus pienenee niin runsaasti, että kudosten hapensaanti kärsii.
Tavallisin syy kuitenkin hypovoleemisen sokin syntyyn on verenvuoto. (Alahuhta, Ala-Kokko, Kiviluoma, Perttilä Ruokonen, Silfvast 2006, 198.) Vuodon yltyessä noin 40 prosenttiin, verta ei ole riittävästi kudosperfuusion (veren virtaamisen kudoksen läpi) takaamiseksi, ja näin suuri vuoto saa aikaan sokkitilan. (Kuisma ym. 2008, 636.) Leppäniemi (2006,1) mainitsee myös, että 40 prosentin suuruinen vuoto on jo potilaalle kohtalokas, mikäli häntä ei saada kuljetettua riittävän ajoissa sairaalahoitoon eikä vuotoa ole kirurgisesti kontrolloitu. Kyseessä on ihmisen elimistölle välitöntä hengenvaaraa aiheuttava tila, joka tunnistamattomana ja hoitamattomana johtaa menehtymiseen.
Ensihoidossa vuodesta 2003 saakka työskennelleenä tiedän, että vastaavia tilanteita ei rutiininomaisesti tule hoidettavaksi usein. Laurean opetussuunnitelmassa aihe on käsitelty pintapuolisesti. Aihevalintaan vaikutti myös yliopettaja Jorma Jokelan esittämä toive tästä asiasisällöstä. Sisällön kartoitus tapahtui haastattelemalla Jokelaa.
Toiminnallisen opinnäytetyöni produktina on tuotettu luento ja simulaatioharjoitus aiheesta. Aktoreina toimivat akuuttihoitotyöhön suuntautuneet, valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat. Produktissa käsitellään hypovoleemisen sokin patogeneesiä, patofysiologiaa, oireita ja diagnostiikkaa, potilaan haastattelua ja tutkimista sekä hoitoa. Aiheesta työstetty luento sekä simulaatioharjoitus jäävät Laurea-ammattikorkeakoulun käytettäväksi.
Hyödynsaajina produktissa ovat mentorina toimiva kouluttaja, aktorit ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Kirjallisen palautekyselyn perusteella produkti koettiin asiasisällöltään selkeäksi, hyvin toteutetuksi ja työelämälähtöiseksi. Aktoreilta tuli myös pyyntö saada vastaavia koulutuksia lisää.
Tavallisin syy kuitenkin hypovoleemisen sokin syntyyn on verenvuoto. (Alahuhta, Ala-Kokko, Kiviluoma, Perttilä Ruokonen, Silfvast 2006, 198.) Vuodon yltyessä noin 40 prosenttiin, verta ei ole riittävästi kudosperfuusion (veren virtaamisen kudoksen läpi) takaamiseksi, ja näin suuri vuoto saa aikaan sokkitilan. (Kuisma ym. 2008, 636.) Leppäniemi (2006,1) mainitsee myös, että 40 prosentin suuruinen vuoto on jo potilaalle kohtalokas, mikäli häntä ei saada kuljetettua riittävän ajoissa sairaalahoitoon eikä vuotoa ole kirurgisesti kontrolloitu. Kyseessä on ihmisen elimistölle välitöntä hengenvaaraa aiheuttava tila, joka tunnistamattomana ja hoitamattomana johtaa menehtymiseen.
Ensihoidossa vuodesta 2003 saakka työskennelleenä tiedän, että vastaavia tilanteita ei rutiininomaisesti tule hoidettavaksi usein. Laurean opetussuunnitelmassa aihe on käsitelty pintapuolisesti. Aihevalintaan vaikutti myös yliopettaja Jorma Jokelan esittämä toive tästä asiasisällöstä. Sisällön kartoitus tapahtui haastattelemalla Jokelaa.
Toiminnallisen opinnäytetyöni produktina on tuotettu luento ja simulaatioharjoitus aiheesta. Aktoreina toimivat akuuttihoitotyöhön suuntautuneet, valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat. Produktissa käsitellään hypovoleemisen sokin patogeneesiä, patofysiologiaa, oireita ja diagnostiikkaa, potilaan haastattelua ja tutkimista sekä hoitoa. Aiheesta työstetty luento sekä simulaatioharjoitus jäävät Laurea-ammattikorkeakoulun käytettäväksi.
Hyödynsaajina produktissa ovat mentorina toimiva kouluttaja, aktorit ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Kirjallisen palautekyselyn perusteella produkti koettiin asiasisällöltään selkeäksi, hyvin toteutetuksi ja työelämälähtöiseksi. Aktoreilta tuli myös pyyntö saada vastaavia koulutuksia lisää.