Päämääränä perheen paras. : Peruspalvelukeskus Oivan äitiysneuvolatoiminnan kehittämishanke.

Abstract

Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää ja kehittää äitiysneuvolatoiminnan toteutumista Peruspalvelukeskus Oivan äitiysneuvoloissa. Koska tilastoista pystyttiin saamaan paljon tietoja äitiysneuvolatoiminnan toteutumisesta suorittajakeskeisesti, haluttiin kehittämishankkeessa lähteä liikkeelle asiakkaista. Kehittämishankkeen tavoitteena oli saada esille asiakasnäkökulma: miten äitiysneuvolatoiminnan runko-ohjelma toteutui yksittäisen asiakkaan raskauden ja lapsivuodeajan seurannassa ja hyötyivätkö äitiysneuvolan asiakkaat saamastaan neuvonnasta ja ohjauksesta? Tätä varten luotiin kysely, jolla asiakasnäkökulma selvitettiin ja joka jäi Peruspalvelukeskus Oivan käyttöön. Tavoitteena oli, että äitiysneuvolan terveydenhoitajat saivat asiakaskyselystä tietoa oman työnsä vaikuttavuudesta ja valitsivat sen perusteella mielestään keskeisimmän äitiysneuvolatoiminnan kehittämiskohteen.

Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena ja hankkeen vetäjänä toimi yksi äitiysneuvolan terveydenhoitajista. Asiakaskyselyn tulosten perusteella terveydenhoitajat valitsivat mielestään tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi vauvan ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen. Keinoja kehittämiseen pohdittiin kehittämisiltapäivässä tuplatiimi-tekniikan avulla. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemista päätettiin lähteä tehostamaan tekemällä raskauden aikaisia kotikäyntejä, konkretisoimalla varhaisen vuorovaikutuksen käsitettä asiakkaille sekä lisäämällä kannustuksen ja positiivisen palautteen antamista vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen havainnoinnissa.

Asiakaskyselyn perusteella Peruspalvelukeskus Oivan äitiysneuvoloissa imetysohjanta oli onnistunutta, tupakoinnin lopettaminen raskausaikana onnistui hyvin ja päihteiden käyttöä seurattiin tarkasti. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan, mutta neuvontaa oli syytä edelleen tehostaa. Sen sijaan parisuhteen- ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä masennuksen tunnistaminen jäivät äitiysneuvolatoiminnassa liian vähälle huomiolle. Seuraavan asiakaskyselyn jälkeen pystytään arvioimaan, miten äitiysneuvolatoiminnan kehittäminen on onnistunut ja onko varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen valituilla keinoilla tehostunut.

The purpose of our development project was to improve the maternity care services at the Peruspalvelukeskus Oiva maternity health clinics. Because a large amount of statistical data was available about the activities in the maternity health clinics, this development project concentrated on the clients. The objective was to find out the client perspective: how well was the pregnancy and postpartum follow-up program carried out by the maternity health clinic from the point of view of the individual client and if the clients of the maternity health clinic benefitted from the advice and guidance received. The data were collected using a client questionnaire, which was created for this study. The questionnaire is now at the disposal of Peruspalvelukeskus Oiva. The goal was to provide information to public health nurses about the effectiveness of their work. Based on the information, the nurses were to choose the most important area of development within the maternity health services.

The action research method was used and the project leader was one of the public health nurses at the maternity health clinic. Based on the data received in this study, the public health nurses chose the most important area of development to be the support of early interaction. The ways to improve the support of early interaction were considered during the improvement afternoon using double team technique. It was agreed that the support for early interaction could be made more efficient by doing house calls during the pregnancy, concretizing the concept of early interaction, and increasing the encouragement and positive feedback while observing the parent-infant interaction.

Based on the questionnaire results, the clients at the Peruspalvelukeskus Oiva maternity health clinics were very satisfied with the counseling about breastfeeding and quitting smoking during pregnancy. Substance abuse was monitored carefully. The clients were satisfied with the information they received regarding the nutrition and exercise, although the guidance should be more effective. However, the couple relationship and early interaction as well as the detection of postpartum depression were not getting enough attention in the maternity health services. Another client questionnaire is needed in order to find out if the development of the maternity care services has been successful and if the support of early interaction has been improved.