”ETTÄ JOKU OLISI YMMÄRTÄNYT ONGELMAMME!” –VENÄLÄISTAUSTAISTEN LAPSIPERHEIDEN KASVATUS JA SEN HAASTEET SUOMESSA
Patronen, Jenni (2013)
Patronen, Jenni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111417059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111417059
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmialle Empowerment of Families with Children -hankkeeseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2012 postikyselyillä Kotkassa, Haminassa, Kouvolassa, Imatralla ja Lappeenrannassa. Se lähetettiin venäläistaustaisille henkikirjoitusten perusteella, joilla oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Henkilön oli tullut muuttaa Suomeen vuoden 1991 jälkeen, ja hänen oli pitänyt asua Suomessa vähintään vuoden ajan. Otannassa oli näin 1000 henkilöä ja vastauksia saatiin 242 kappaletta. Tutkimuksen kannalta otettiin huomioon ne perheet, joissa oli kaksi aikuista. Näin tutkimusjoukko oli 197.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaista on lasten kasvatusvenäläistaustaisissa kahden elättäjän perheissä, ja millaisiin arvoihin se perustuu. Opinnäytetyö selvitti, muuttuvat-ko nämä arvot perheen sosioekonomisen aseman muuttuessa ja kuinka sosioekonomi-nen asema vaikuttaa perheen tukiverkostoon. Teoreettinen osuus pohjautuu monikult-tuurisuuteen, akkulturaatioon ja perheiden sosioekonomiseen asemaan, sekä suomalaiseen ja venäläiseen kasvatuskulttuuriin.
Tutkimus osoitti, että lapsen sopeutuminen kahteen kulttuurin herätti vanhemmissa enemmän huolta verrattuna lapsen sosiaalisiin suhteisiin venäläistaustaisissa perheissä. Oman äidinkielen puhuminen yleistyi koulutustason kasvaessa, kun matalamman koulutuksen saaneet vanhemmat puhuivat enemmän lapselleen suomen kieltä tai suomea ja venäjää yhtä paljon. Suurin selittävä tekijä tutkimuksessa oli koulutustaso. Koulutustason kasvaessa perheet pääsivät jaettuun vanhemmuuteen. Koulutustaso muuttaa ihmisen ajattelumaailmaa, ja tätä kautta kasvatuksestakin tulee tasa-arvoisempaa.
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaista on lasten kasvatusvenäläistaustaisissa kahden elättäjän perheissä, ja millaisiin arvoihin se perustuu. Opinnäytetyö selvitti, muuttuvat-ko nämä arvot perheen sosioekonomisen aseman muuttuessa ja kuinka sosioekonomi-nen asema vaikuttaa perheen tukiverkostoon. Teoreettinen osuus pohjautuu monikult-tuurisuuteen, akkulturaatioon ja perheiden sosioekonomiseen asemaan, sekä suomalaiseen ja venäläiseen kasvatuskulttuuriin.
Tutkimus osoitti, että lapsen sopeutuminen kahteen kulttuurin herätti vanhemmissa enemmän huolta verrattuna lapsen sosiaalisiin suhteisiin venäläistaustaisissa perheissä. Oman äidinkielen puhuminen yleistyi koulutustason kasvaessa, kun matalamman koulutuksen saaneet vanhemmat puhuivat enemmän lapselleen suomen kieltä tai suomea ja venäjää yhtä paljon. Suurin selittävä tekijä tutkimuksessa oli koulutustaso. Koulutustason kasvaessa perheet pääsivät jaettuun vanhemmuuteen. Koulutustaso muuttaa ihmisen ajattelumaailmaa, ja tätä kautta kasvatuksestakin tulee tasa-arvoisempaa.