Tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen (TANO) malli näyttöpäätetyössä
Rantanen, Saija (2009)
Rantanen, Saija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195711
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen (TANO) malli näyttöpäätetyöntekijöiden työkyvyn edistämiseksi. Malli luotiin suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla työntekijöiden ohjaustilanteet. Ohjaukseen osallistui Henkel Makroflex Oy:n 15 näyttöpäätetyöntekijää. Osallistujista kahdeksan oli miehiä ja seitsemän naista. He olivat iältään 27-59 - vuotiaita. Työkokemus vaihteli 5 ja 37 vuoden välillä. Ohjauksen tavoitteena oli, että työntekijä tunnistaa työkykyään edistäviä voimavaroja ja näyttöpäätetyöhön liittyviä työkyvyn vaivoja. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa työntekijän omaehtoista työkyvyn edistämistä.
Ohjausprosessiin kuului kolme työntekijöiden tapaamista. Ensimmäinen tapaamisen tarkoituksena oli määrittämää työntekijöiden ohjauksen tarve ja tavoitteet. Määrittäminen tapahtui terveyskeskusteluna kolmessa pienryhmässä. Tämän jälkeen suunniteltiin ohjauksen tavoitteet, asiasisältö, ohjausmenetelmät ja ohjauksen arvioiminen. Ohjauksen asiasisällöiksi valittiin liikunta ja ergonomia. Toisessa tapaamisessa toteutettiin varsinainen ohjaus, joka tapahtui ryhmäohjauksena kolmessa pienryhmässä. Ohjauksen arvioiminen kohdistui ohjauksen toimivuuteen ja sen vaikuttavuuteen. Arviointi tehtiin kyselylomakkeita käyttäen. Opinnäytetyön hyödynsaajina on Henkel Makroflex Oy, yrityksen näyttöpäätetyöntekijät ja työterveyshuolto, joka voi käyttää työn tuotoksena syntyvää tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen (TANO) mallia työssään. Ohjaustarpeen ja tavoitteiden määrittämisen vaiheessa työntekijät toivat esille työkykynsä voimavaroja ja vaivoja. Työntekijöiden työkyvyn vaivoina oli pääasiallisesti niska- ja hartiaseudun vaivoja. He huolehtivat työkyvystään säätämällä näyttöpäätetyön ympäristöä ja tauottamalla työtään. Suurin osa työntekijöistä käytti liikuntamuotona hyötyliikuntaa. Työntekijät toivoivat ohjauksen sisältävän ergonomiaa ja taukoliikuntaa. Ohjauksen arviointivaiheessa työntekijät antoivat palautetta ohjauksen toimivuudesta. Kyselyyn vastasi 15 työntekijää. Heistä suurin osa oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän tietoisuutensa hyvästä näyttöpäätetyöympäristöstä lisääntyi. Puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä ja puolet jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän tietämyksensä niskahartiaseudun liikunnasta lisääntyi. Suurin osa oli jokseenkin eri mieltä siitä, että tietämys näyttöpäätetyötä tekevän liikunnasta lisääntyi. Suurimman osan mielestä ohjaus opetti huolenpitoa omasta terveydestä. Työntekijät arvioivat ohjauksen vaikuttavuutta neljän kuukauden kuluttua ohjaustilanteesta. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää. Heistä suurin osa oli kiinnittänyt huomiota työergonomiaan jonkin verran. Puolet työntekijöistä oli tehnyt työpäivän aikana taukoliikuntaliikkeitä jonkin verran ja puolet ei lainkaan. Työntekijöistä suurin osa oli harrastanut jonkin verran liikuntaa kotona. Kenelläkään vastanneista ei näyttöpäätetyöstä johtuvat vaivat olleet lisääntyneet ja suurimmalla osalla vaivat olivat jonkin verran vähentyneet. Työntekijät pitivät toimintaa hyödyllisenä ja suurin osa kannatti toiminnan jatkamista.
Ohjausprosessiin kuului kolme työntekijöiden tapaamista. Ensimmäinen tapaamisen tarkoituksena oli määrittämää työntekijöiden ohjauksen tarve ja tavoitteet. Määrittäminen tapahtui terveyskeskusteluna kolmessa pienryhmässä. Tämän jälkeen suunniteltiin ohjauksen tavoitteet, asiasisältö, ohjausmenetelmät ja ohjauksen arvioiminen. Ohjauksen asiasisällöiksi valittiin liikunta ja ergonomia. Toisessa tapaamisessa toteutettiin varsinainen ohjaus, joka tapahtui ryhmäohjauksena kolmessa pienryhmässä. Ohjauksen arvioiminen kohdistui ohjauksen toimivuuteen ja sen vaikuttavuuteen. Arviointi tehtiin kyselylomakkeita käyttäen. Opinnäytetyön hyödynsaajina on Henkel Makroflex Oy, yrityksen näyttöpäätetyöntekijät ja työterveyshuolto, joka voi käyttää työn tuotoksena syntyvää tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen (TANO) mallia työssään. Ohjaustarpeen ja tavoitteiden määrittämisen vaiheessa työntekijät toivat esille työkykynsä voimavaroja ja vaivoja. Työntekijöiden työkyvyn vaivoina oli pääasiallisesti niska- ja hartiaseudun vaivoja. He huolehtivat työkyvystään säätämällä näyttöpäätetyön ympäristöä ja tauottamalla työtään. Suurin osa työntekijöistä käytti liikuntamuotona hyötyliikuntaa. Työntekijät toivoivat ohjauksen sisältävän ergonomiaa ja taukoliikuntaa. Ohjauksen arviointivaiheessa työntekijät antoivat palautetta ohjauksen toimivuudesta. Kyselyyn vastasi 15 työntekijää. Heistä suurin osa oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän tietoisuutensa hyvästä näyttöpäätetyöympäristöstä lisääntyi. Puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä ja puolet jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän tietämyksensä niskahartiaseudun liikunnasta lisääntyi. Suurin osa oli jokseenkin eri mieltä siitä, että tietämys näyttöpäätetyötä tekevän liikunnasta lisääntyi. Suurimman osan mielestä ohjaus opetti huolenpitoa omasta terveydestä. Työntekijät arvioivat ohjauksen vaikuttavuutta neljän kuukauden kuluttua ohjaustilanteesta. Kyselyyn vastasi 12 työntekijää. Heistä suurin osa oli kiinnittänyt huomiota työergonomiaan jonkin verran. Puolet työntekijöistä oli tehnyt työpäivän aikana taukoliikuntaliikkeitä jonkin verran ja puolet ei lainkaan. Työntekijöistä suurin osa oli harrastanut jonkin verran liikuntaa kotona. Kenelläkään vastanneista ei näyttöpäätetyöstä johtuvat vaivat olleet lisääntyneet ja suurimmalla osalla vaivat olivat jonkin verran vähentyneet. Työntekijät pitivät toimintaa hyödyllisenä ja suurin osa kannatti toiminnan jatkamista.