Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveystarkastuksessa
Rytkönen, Merja (2009)
Rytkönen, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306433
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyöni tarkoitus oli ehkäistä metabolisen oireyhtymän kehittymistä Hyvinkään Laurean terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoille terveystarkastuksen avulla. Työn tavoitteena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan terveydentilaansa sekä heidän terveystottumustensa muutostarvetta, -halukuutta ja -valmiutta ja myös käynnistämään terveyskäyttäytymisen muutos. Opinnäytetyö toteutettiin opiskelijoiden terveystapaamisessa Hyvinkään Laurean ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen keskuksessa (TE-keskus). Terveystapaamiseen osallistui kuusi terveysalan opiskelijaa.
Terveystapaamiseen kuului terveystarkastus. Terveystarkastuksessa terveydentilaa selvitettiin mittaamalla vyötärönympärys, paino, pituus, verenpaine, kokonaiskolesteroli, hemoglobiini, verensokeri ja kehonkoostumus. Terveystarkastukseen kuului myös terveyskeskustelu, joka toteutettiin teemahaastattelulla. Keskustelun sisältöinä olivat oppilaiden taustatiedot, heidän terveydentilansa, terveystottumukset, terveyskäyttäytymisen muutostarve, -halukkuus ja -valmius sekä lopuksi palaute terveystarkastuksesta. Terveyskeskustelut nauhoitettiin.
Terveyskeskustelussa saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Analysointi tapahtui teorialähtöisesti. Analysointirunkona toimi terveyskeskustelun teemahaastattelurunko.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat kokivat oman terveydentilansa hyväksi. Terveydentilamittauksilla saatujen tulosten mukaan osalla oppilaista oli metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä, kuten lievää ylipainoa, normaaliarvosta poikkeava vyötärönympärys, kohonnut verenpaine ja kohonnut kolesteroli sekä lähisuvussa sydän- ja verisuonitauteja sekä 2. tyypin diabetesta. Opiskelijat söivät monipuolisesti ja terveellisesti varsinkin kouluruokailussa. Vapaa-ajalla lipsuttiin säännöllisistä ruokailuajoista ja ruuan terveellisyydestä. Opiskelijat harrastivat lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa, kuten jumppaa, kuntosalilla käyntiä ja kuntonyrkkeilyä. Hyötyliikunta oli kaikilla päivittäistä. Alkoholin käyttö oli hallittua, myös tupakointi oli vähäistä. Koulu ei aiheuttanut stressiä liikaa. Suurimmalla osalla opiskelijoista yöuni oli riittävää, mutta opiskelun ohella työssä kävijät toivat esille ajan vähyyden. Opiskelijat nimesivät elintapojensa muutoshalukkuudeksi mm. painon alenemisen, tupakoinnin lopettamisen ja kolesterolin alenemisen. Näitä muutoksia aiottiin toteuttaa liikunnan lisäämisellä, herkuttelun pois jättämisillä, ruoan laadun ja ateriarytmien avulla sekä tupakoinnin lopettamisella. Oppilaat pitivät omaa vahvaa päätöstä tärkeimpänä muutoksen onnistumiselle, mutta myös ystävien ja läheisten tuki ja kannustus on merkittävää. Säännölliset terveydentilaseurannat auttavat motivoinnin ylläpidossa.
Opiskelijat kokivat terveystarkastuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan suositella 18–45 vuotiaille ammattikorkeakouluopiskelijoille terveystarkastuksia, joissa selvitettäisiin oppilaiden terveydentilaa, terveystottumuksia ja terveystottumusten muutostarve, -halukkuus ja -valmiutta. Terveystapaamisessa tulisi ottaa huomioon myös opiskelijoiden tuleva työ ja työolosuhteet. Terveyden alan asiantuntijan tulisi tuntea muutosvaiheprosessi hyvin, jotta hän voisi tukea opiskelijaa oikein kaikissa terveyskäyttäytymisen muutosvaiheissa. Ohjauksen sisällön lisäksi hänen tulisi ottaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset voimavarat ja sen hetkinen elämäntilanne huomioon.
Avainsanat: metaboolinen oireyhtymä, ennaltaehkäisy, terveysriskit, elintapamuutos, muutosvaiheprosessi, teemahaastattelu, terveystarkastus, terveyskeskustelu
Terveystapaamiseen kuului terveystarkastus. Terveystarkastuksessa terveydentilaa selvitettiin mittaamalla vyötärönympärys, paino, pituus, verenpaine, kokonaiskolesteroli, hemoglobiini, verensokeri ja kehonkoostumus. Terveystarkastukseen kuului myös terveyskeskustelu, joka toteutettiin teemahaastattelulla. Keskustelun sisältöinä olivat oppilaiden taustatiedot, heidän terveydentilansa, terveystottumukset, terveyskäyttäytymisen muutostarve, -halukkuus ja -valmius sekä lopuksi palaute terveystarkastuksesta. Terveyskeskustelut nauhoitettiin.
Terveyskeskustelussa saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Analysointi tapahtui teorialähtöisesti. Analysointirunkona toimi terveyskeskustelun teemahaastattelurunko.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat kokivat oman terveydentilansa hyväksi. Terveydentilamittauksilla saatujen tulosten mukaan osalla oppilaista oli metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä, kuten lievää ylipainoa, normaaliarvosta poikkeava vyötärönympärys, kohonnut verenpaine ja kohonnut kolesteroli sekä lähisuvussa sydän- ja verisuonitauteja sekä 2. tyypin diabetesta. Opiskelijat söivät monipuolisesti ja terveellisesti varsinkin kouluruokailussa. Vapaa-ajalla lipsuttiin säännöllisistä ruokailuajoista ja ruuan terveellisyydestä. Opiskelijat harrastivat lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa, kuten jumppaa, kuntosalilla käyntiä ja kuntonyrkkeilyä. Hyötyliikunta oli kaikilla päivittäistä. Alkoholin käyttö oli hallittua, myös tupakointi oli vähäistä. Koulu ei aiheuttanut stressiä liikaa. Suurimmalla osalla opiskelijoista yöuni oli riittävää, mutta opiskelun ohella työssä kävijät toivat esille ajan vähyyden. Opiskelijat nimesivät elintapojensa muutoshalukkuudeksi mm. painon alenemisen, tupakoinnin lopettamisen ja kolesterolin alenemisen. Näitä muutoksia aiottiin toteuttaa liikunnan lisäämisellä, herkuttelun pois jättämisillä, ruoan laadun ja ateriarytmien avulla sekä tupakoinnin lopettamisella. Oppilaat pitivät omaa vahvaa päätöstä tärkeimpänä muutoksen onnistumiselle, mutta myös ystävien ja läheisten tuki ja kannustus on merkittävää. Säännölliset terveydentilaseurannat auttavat motivoinnin ylläpidossa.
Opiskelijat kokivat terveystarkastuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan suositella 18–45 vuotiaille ammattikorkeakouluopiskelijoille terveystarkastuksia, joissa selvitettäisiin oppilaiden terveydentilaa, terveystottumuksia ja terveystottumusten muutostarve, -halukkuus ja -valmiutta. Terveystapaamisessa tulisi ottaa huomioon myös opiskelijoiden tuleva työ ja työolosuhteet. Terveyden alan asiantuntijan tulisi tuntea muutosvaiheprosessi hyvin, jotta hän voisi tukea opiskelijaa oikein kaikissa terveyskäyttäytymisen muutosvaiheissa. Ohjauksen sisällön lisäksi hänen tulisi ottaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset voimavarat ja sen hetkinen elämäntilanne huomioon.
Avainsanat: metaboolinen oireyhtymä, ennaltaehkäisy, terveysriskit, elintapamuutos, muutosvaiheprosessi, teemahaastattelu, terveystarkastus, terveyskeskustelu