Käsi kädessä- Sosiaalisten tukiverkostojen merkitys maahanmuuttajien sopeutumisessa
Kiander, Katja (2013)
Kiander, Katja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111316981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111316981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Imatralla asuvien venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien sosiaalista tukiverkostoa. Opinnäytetyössä selvitettiin sitä, millainen sosiaalinen tukiverkosto maahanmuuttajilla on ollut ennen muuttoa Suomeen ja miten sosiaalinen tukiverkosto on Suomessa muotoutunut. Sosiaalisen tukiverkoston merkitystä tarkasteltiin osana maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli myös selvittää tukihenkilön tarvetta muuton alkuvaiheessa ja sitä, millaisiin tilanteisiin tukihenkilön apua ja tukea olisi tarvittu.
Teoriaosuudessa käsiteltiin monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia erilaisten määritelmien ja historia kautta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös sopeutumisen ja kotoutumisen määritelmiä maahanmuuttajien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla viittä Imatralla asuvaa venäläistä ja virolaista maahanmuuttajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluiden avulla saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista tuli esille, että suurin osa haastatelluista maahanmuuttajista koki elämänsä Venäjällä ja Virossa hyvänä ennen muuttoa Suomeen. Sosiaalinen tukiverkosto rakentui sekä sukulaisista että ystävistä. Suomeen muuton jälkeen suurimmalla osalla maahanmuuttajista säilyi yhteydenpito Venäjällä ja Virossa asuviin sukulaisiin ja ystäviin, ja se koettiin tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Suomeen muuton jälkeen sosiaalinen tukiverkosto rakentui maahanmuuttajien lähipiiristä, ja apua ja tukea saatiin enimmäkseen omalta puolisolta. Sosiaalisen tukiverkoston merkitys korostuikin enemmän maahanmuuttajien asuessa vielä Venäjällä ja Virossa. Suurin osa maahanmuuttajista olisi ollut valmis ottamaan vastaan tukihenkilön muuton alkuvaiheessa. Toinen maahanmuuttaja tukihenkilönä ymmärtäisi kaikki ne haasteet ja ongelmat, joita muuton alkuvaiheessa tulee kohdattua ja sitä kautta osaisi tukea, neuvoa ja auttaa uutta maahanmuuttajaa sopeutumisessa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia erilaisten määritelmien ja historia kautta. Teoriaosuudessa tarkasteltiin myös sopeutumisen ja kotoutumisen määritelmiä maahanmuuttajien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla viittä Imatralla asuvaa venäläistä ja virolaista maahanmuuttajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluiden avulla saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tuloksista tuli esille, että suurin osa haastatelluista maahanmuuttajista koki elämänsä Venäjällä ja Virossa hyvänä ennen muuttoa Suomeen. Sosiaalinen tukiverkosto rakentui sekä sukulaisista että ystävistä. Suomeen muuton jälkeen suurimmalla osalla maahanmuuttajista säilyi yhteydenpito Venäjällä ja Virossa asuviin sukulaisiin ja ystäviin, ja se koettiin tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Suomeen muuton jälkeen sosiaalinen tukiverkosto rakentui maahanmuuttajien lähipiiristä, ja apua ja tukea saatiin enimmäkseen omalta puolisolta. Sosiaalisen tukiverkoston merkitys korostuikin enemmän maahanmuuttajien asuessa vielä Venäjällä ja Virossa. Suurin osa maahanmuuttajista olisi ollut valmis ottamaan vastaan tukihenkilön muuton alkuvaiheessa. Toinen maahanmuuttaja tukihenkilönä ymmärtäisi kaikki ne haasteet ja ongelmat, joita muuton alkuvaiheessa tulee kohdattua ja sitä kautta osaisi tukea, neuvoa ja auttaa uutta maahanmuuttajaa sopeutumisessa.