Pilkepuun alipainekuivaus aumassa

Abstract

Insinöörityön tarkoituksena oli tutkia alipainekuivausmenetelmän soveltuvuutta ja teknillistä toteutusta pilkeaumassa. Pilkkeen kuivaukseen on olemassa useita erilaisia menetelmiä, mutta yleensä ne ovat suuria ja kalliita investointeja. Haluttiin siis tarkastella menetelmää, joka on käyttö- ja hankintakustannuksiltaan edullinen. Menetelmässä alipaine ja virtaus kuivuriin luotiin imemällä kuivausilmaa kuivattavan aineksen läpi. Tavoitteena oli tehdä kuivuri, jossa aines kuivuu mahdollisimman tasaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi kuivurista tuli tehdä konstruktioltaan mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva. Aines kuivattiin Hyötypaperi Oy:n Valkealan toimipisteessä. Kuivauksia suoritettiin kaksi, ja niissä kuivurin runko oli sama. Kuivumista tarkkailtiin seuraamalla sisäänmenevän ja ulostulevan ilman suhteellisten kosteuksien sekä lämpötilojen eroja. Poistuneen veden määrä selvitettiin mittaamalla kuivattavan pilkkeen alku- ja loppukosteudet. Kuivaukset suoritettiin ulkoilmassa ja kokeiden aikana seurattiin myös ulkoisia olosuhteita, jotta niiden vaikutusta kuivumiseen voitaisiin arvioida. Kuivauskokeissa päästiin asetettuun tavoitteeseen, eli pilkkeiden loppukosteudet saavuttivat halutun kosteuden, ja myös kuivurin rakenne todettiin toimivaksi. Suoritetuissa kokeissa pilkkeiden alkukosteudet olivat tosin melko alhaisia, joten mittausseurannan perusteella tavoitteeseen päästiin jo ennen kokeen päättymistä.

This thesis deals with the applicability and technical implementation of the underpressure drying method in a logstack. There are already a lot of drying methods in log drying, but they are too big and expensive. Therefore a need arose at Hyötypaperi Oy to study and develop a method with lower investment and operating costs. The underpressure and airflow in the drier were created by a fan, which sucked air through the logstack. The aim was to build a drier where material would dry evenly and effectively. In addition, the construction of the drier had to be simple and functional. The experimental part of this study was made at Hyötypaperi Oy in Valkeala. Two dryings were performed and the frame of the drier was the same in both of them. The drying process was observed by monitoring the relative humidity and temperature of the incoming and outgoing air during the test. The humidity of the drying material was also registered both at the beginning and the end of the test to find out how efficient the drying was. Because the tests were made outdoors, external conditions were monitored so that their effects on the drying results could be estimated in. The tests achieved the expected objective. This means that humidity in the dried logs after the test was sufficiently dry. The construction of the drier was found to be functional. The humidity of the logs, however, was quite low before the tests. For this reason the set aim in the humidity of the logs was already reached before the tests ended.