KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SOTAVETERAANIEN KOTIKUNTOUTUKSESTA HEINOLASSA

Abstract

Tämän vanhustyön opinnäytteen tarkoituksena on kuvata, millaiseksi heinolalaiset sotaveteraanit kokivat kotikuntoutuksen, miten sitä tuettiin ja minkälainen on veteraanien toimintakyky. Myös veteraanien käyttämät palvelut selvitettiin. Aineistoa työhön on kerätty haastattelemalla kuutta sotaveteraania puolistrukturoidun lomakehaastattelun avulla sekä tekemällä kuudelle veteraanille alaraajojen toimintaa mittaava testi. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää. Aihe opinnäytteeseen löytyi Heinolan kaupungin vanhuspalveluiden osallistuessa so-taveteraaneille suunnattuun kotikuntoutusprojektiin. Henkilöt tutkimukseen valikoituivat veteraanien tukihenkilön avustuksella. Veteraanien mielialan kohentuminen oli merkittävin tutkimustulos. Lisäksi yksi vete-raani kertoi hyvinvointinsa parantuneen, kun taas yksi veteraani ei huomannut mitään muutoksia. Haastattelun perusteella veteraanit kokivat kotikuntoutustoiminnan tärkeäksi. Pääasiassa he tarvitsivat apua lääkehuollossa ja kodinhoidossa sekä seuraa ulkoiluun. He kokivat tärkeäksi myös keskustelutuokiot tukihenkilön kanssa. Haastattelun vastauksia analysoitiin luokittelemalla ne fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn osalta kokonaistulos oli ensimmäisellä kerralla parempi kuin toisella testauskerralla. Alaraajojen toimintakyvyn mittaamiseen käytetty testi on luotettava ja vakioitu mittari, SPPB-testi. Tulosten perusteella kaikki kuusi veteraania tarvitsivat alaraajojen lihasvoiman harjoittamista. Ikääntyneen ihmisen toimintakyky voi muuttua nopeastikin ja siksi myös veteraanien fyysisen toimintakyvyn muutoksiin vaikuttivat kevään 2012 aikana sairaalaan joutu-minen ja kaatumistapaturmat. Kuntoutuksen tarkoitus on edistää veteraanien arjessa selviytymistä, siksi sen on oltava suunnitelmallista, monialaista ja moniammatillista toimintaa veteraanius huomoiden. Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, joten kuntoutus tulisi nähdä fyysisenä, psyykki-senä ja sosiaalisena kokonaisuutena.

The purpose of this thesis on elderly care was to describe experiences of local war veterans from Heinola about home rehabilitation, the ways the rehabilitation project was supported and the state of the current functional capacity of the veterans. The ser-vices used by the veterans were also investigated. The project material was gathered by interviewing six veterans with a semi-structured interview form and having them perform a test to measure their lower limb functions. The research is based on qualita-tive and quantitative methods. The subject for the thesis was found when the elderly services of the city of Heinola participated in a rehabilitation project directed at war veterans. People chosen to participate in the project were selected with the help of their own support person.

The most significant result of the research was improvement in the mood of the veter-ans. In addition one of the veterans mentioned improvement in their well-being, when another had not noticed any major changes. Based on the interviews the veterans re-garded the home rehabilitation activities as important. Mainly they needed help with medical and home care as well as for having someone to accompany them outdoors. They also felt important to have conversations with their personal support people. The interview responses were analyzed by categorizing them into physical, psychological and social functioning. The overall results of the physical functions were better from the first test compared to the second test. The test used to measure the lower limb functional capacity is a very reliable and standardized SPPB-test. Based on the results all of the six veterans would need lower limb muscle strengthening exercises. Elderly people's functional capacity can change rapidly and therefore the veterans also experienced changes in their physical condition during the spring of 2012 when they were hospitalized and had fall accidents. The purpose of home rehabilitation is to nur-ture their coping in daily life and that is why the activities must to be kept very sys-tematic, multi-disciplinary and multi-professional while keeping in mind their age. The functional capacity and well-being factors are closely linked to each other so the rehabilitation should be taken as a physical, mental and social entity.