Neljävuotiaan lapsen ja perheen terveys- ja hyvinvointiarvion toteutuminen
Toppila, Maarit (2013)
Toppila, Maarit
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517989
Tiivistelmä
Kuntien on ollut velvollisuus vuoden 2011 alusta järjestää laajat terveystarkastukset. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää neljävuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen liittyvän lapsen ja perheen terveys- ja hyvinvointiarvion toteutumista terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten terveys- ja hyvinvointiarvio vastaa sille asetuksessa esitettyihin tavoitteisiin, mitä tietoja käytetään kootessa terveys- ja hyvinvointiarviota sekä tietoa kehittämisideoista. Tutkimus toteutettiin Kotkan alueen lastenneuvoloissa ja kohderyhmänä olivat lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat.
Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin 18:lle Kotkan alueen lastenneuvolan terveydenhoitajalle, joista 13 vastasi kyselyyn. Aineiston keräämiseen ja analysointiin käytettiin Zef-ohjelmaa.
Saatujen tutkimustulosten mukaan terveys- ja hyvinvointiarvio ei vielä kaikilta osin toteudu sille osoitetussa laajuudessa. Lapsen molemmat vanhemmat osallistuvat harvoin tapaamiselle, jolloin koko perheen terveys- ja hyvinvointiarvio ei toteudu. Myös lapsen äänen kuulemiseen ja lisäkoulutuksen mahdollisuuteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Käytettävissä olevan ajan riittämättömyys koettiin ongelmaksi. Myöskään vanhempien terveydentilan tutkiminen kliinisin menetelmin ei toteudu. Toisaalta terveydenhoitajat löysivät myös monia toimivia asioita. Lapsen terveydentilan ja kehityksen tutkiminen kliinisin menetelmin ja havainnoiden toteutuu säännön mukaisesti. Terveydenhoitajat kokivat toteuttavansa työtään perhekeskeisesti ja voimavaralähtöisesti, tapaamisella keskustelu etenee tarvelähtöisesti ja yhteistyö päivähoidon kanssa koettiin toimivaksi.
Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin 18:lle Kotkan alueen lastenneuvolan terveydenhoitajalle, joista 13 vastasi kyselyyn. Aineiston keräämiseen ja analysointiin käytettiin Zef-ohjelmaa.
Saatujen tutkimustulosten mukaan terveys- ja hyvinvointiarvio ei vielä kaikilta osin toteudu sille osoitetussa laajuudessa. Lapsen molemmat vanhemmat osallistuvat harvoin tapaamiselle, jolloin koko perheen terveys- ja hyvinvointiarvio ei toteudu. Myös lapsen äänen kuulemiseen ja lisäkoulutuksen mahdollisuuteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Käytettävissä olevan ajan riittämättömyys koettiin ongelmaksi. Myöskään vanhempien terveydentilan tutkiminen kliinisin menetelmin ei toteudu. Toisaalta terveydenhoitajat löysivät myös monia toimivia asioita. Lapsen terveydentilan ja kehityksen tutkiminen kliinisin menetelmin ja havainnoiden toteutuu säännön mukaisesti. Terveydenhoitajat kokivat toteuttavansa työtään perhekeskeisesti ja voimavaralähtöisesti, tapaamisella keskustelu etenee tarvelähtöisesti ja yhteistyö päivähoidon kanssa koettiin toimivaksi.