Esimiestyön laatu
Räisänen, Miia (2013)
Räisänen, Miia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017605
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Länsi-Uudellamaalla toimivalle yritykselle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen tämän hetkistä esimiestyön laatua. Yrityksessä on aikaisemmin tehty konsernin yhteisiä henkilöstökyselyjä, mutta aikaisempaa esimiestyön tutkimusta yksikkötasolta ei ole. Tutkimusongelmaa tutkittiin työyhteisön johtamisen ja esimiestyön kautta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työyhteisön johtamisen osa-alueita, esimiestyötä ja sen kehittämistä. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan kohdeyrityksen esimiestyön laatua henkilöstön ja esimiesten näkökulmista sekä tarkastelemaan, millaisia ke-hityskohteita kohdeyritys tarvitsee. Tutkimusmenetelminä käytettiin esitutkimuksessa kvantitatiivista ja haastattelututkimuksessa kvalitatiivista menetelmää. Esitutkimuksena toimivan kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 63,8 %. Haastatteluun osallistui 15 tuotannon henkilöstön jäsentä ja viisi tuotannon esimiestä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Tutkimuksessa käsiteltiin esitutkimuksena toimivaa kyselyä ja sen pohjalta rakennettua tee-mahaastattelua. Haastattelut suunnattiin osalle henkilöstön jäsenistä ja muutamalle esimiehelle. Haastattelun tuloksia verrattiin toisiinsa. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan kohdeyrityksen esimiestyön laatua henkilöstön ja esimiesten näkökulmista sekä tarkastelemaan, millaisia kehityskohteita kohdeyritys tarvitsee.
Tutkimustuloksista selvisi, että kohdeyrityksen henkilöstön mielestä esimiestyön laatu on puutteellista ja heikolla tasolla, kun taas esimiehet olivat mielestään onnistuneet työssään. Tulosten mukaan keskeisempiin kehittämistarpeisiin sisältyi henkilöstöjohtamisen peruselementit, kuten henkilöstön osaamisen tukeminen, palautteenanto ja muutosjohtaminen. Tulokset osoittivat lisäksi sen, että esimiesten olisi syytä perehtyä esimiestyön kuvaan ja siihen, mitä esimiesrooli tarkoittaa.
Johtopäätöksinä esiteltiin, että työyhteisön onnistuneella johtamisella ja hyvällä esimiestyöllä näyttäisi olevan suuri merkitys työyhteisön menestykseen ja hyvinvointiin. Vaikutusmahdollisuudet sekä välinpitämätön ja liian aggressiivinen johtamistyyli näyttäisi taas heikentäväntyöyhteisön tilaa. Osaamisen hyödyntämisellä vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus oppivaan organisaatioon. Osaamisen hyödyntäminen toimisi myös tehokkaana motivointitekijänä. Onnistunut esimiestyö toimisi peruspilarina ja avaintekijänä menestyksekkään työyhteisön rakentamisessa. Tiedottamisen parantaminen loisi organisaation sisällä luottamusta ja auttaisi henkilöstöä hyväksymään muutostilanteet.
Kehittämiskohteina työssä esiteltiin henkilöstön osaamisen hyödyntämisen sekä onnistuneen esimiestyön vaikutus työyhteisön menestykseen sekä tiedottamisen merkitys työyhteisöön. Jatkotutkimusaiheita esiteltiin kaksi: kohdeyrityksen esimiestyön tutkiminen tietyllä periodilla sekä työyhteisön merkitys työhyvinvointiin, jossa tutkittaisiin työyhteisöä hyvinvoinnin kehittäjänä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työyhteisön johtamisen osa-alueita, esimiestyötä ja sen kehittämistä. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan kohdeyrityksen esimiestyön laatua henkilöstön ja esimiesten näkökulmista sekä tarkastelemaan, millaisia ke-hityskohteita kohdeyritys tarvitsee. Tutkimusmenetelminä käytettiin esitutkimuksessa kvantitatiivista ja haastattelututkimuksessa kvalitatiivista menetelmää. Esitutkimuksena toimivan kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 63,8 %. Haastatteluun osallistui 15 tuotannon henkilöstön jäsentä ja viisi tuotannon esimiestä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Tutkimuksessa käsiteltiin esitutkimuksena toimivaa kyselyä ja sen pohjalta rakennettua tee-mahaastattelua. Haastattelut suunnattiin osalle henkilöstön jäsenistä ja muutamalle esimiehelle. Haastattelun tuloksia verrattiin toisiinsa. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan kohdeyrityksen esimiestyön laatua henkilöstön ja esimiesten näkökulmista sekä tarkastelemaan, millaisia kehityskohteita kohdeyritys tarvitsee.
Tutkimustuloksista selvisi, että kohdeyrityksen henkilöstön mielestä esimiestyön laatu on puutteellista ja heikolla tasolla, kun taas esimiehet olivat mielestään onnistuneet työssään. Tulosten mukaan keskeisempiin kehittämistarpeisiin sisältyi henkilöstöjohtamisen peruselementit, kuten henkilöstön osaamisen tukeminen, palautteenanto ja muutosjohtaminen. Tulokset osoittivat lisäksi sen, että esimiesten olisi syytä perehtyä esimiestyön kuvaan ja siihen, mitä esimiesrooli tarkoittaa.
Johtopäätöksinä esiteltiin, että työyhteisön onnistuneella johtamisella ja hyvällä esimiestyöllä näyttäisi olevan suuri merkitys työyhteisön menestykseen ja hyvinvointiin. Vaikutusmahdollisuudet sekä välinpitämätön ja liian aggressiivinen johtamistyyli näyttäisi taas heikentäväntyöyhteisön tilaa. Osaamisen hyödyntämisellä vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus oppivaan organisaatioon. Osaamisen hyödyntäminen toimisi myös tehokkaana motivointitekijänä. Onnistunut esimiestyö toimisi peruspilarina ja avaintekijänä menestyksekkään työyhteisön rakentamisessa. Tiedottamisen parantaminen loisi organisaation sisällä luottamusta ja auttaisi henkilöstöä hyväksymään muutostilanteet.
Kehittämiskohteina työssä esiteltiin henkilöstön osaamisen hyödyntämisen sekä onnistuneen esimiestyön vaikutus työyhteisön menestykseen sekä tiedottamisen merkitys työyhteisöön. Jatkotutkimusaiheita esiteltiin kaksi: kohdeyrityksen esimiestyön tutkiminen tietyllä periodilla sekä työyhteisön merkitys työhyvinvointiin, jossa tutkittaisiin työyhteisöä hyvinvoinnin kehittäjänä.
