Kun kasvu loppuu : näkökulmia taantuvan alueen maankäytönsuunnitteluun
Arkko, Henna (2013)
Arkko, Henna
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217790
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty alueellisen taantumisen käsitettä, taantumiskehitykseen johtaneita syitä ja taantumisen vaikutuksia. Lisäksi työssä on tutkittu, miten maankäytön suunnittelua tulisi tehdä taantuvilla alueilla.
Teoriaosassa käydään läpi alueellisen taantumisen taustalla olevia suuria trendejä. Globaali verkkotalous ja postmodernin epävarmuuden kulttuuri vaikuttavat alueiden mahdollisuuksiin kehittyä. Myös yhteiskunnan rakennemuutos ja kansalliset päätökset liittyvät taantumiseen. Tässä opinnäytetyössä taantumista on käsitelty maaseutuympäristöön liittyvänä ilmiönä.
Alueellinen taantuminen on moninainen ja haastava teema. Taantumiseen liittyy useita ongelmia, kuten väestön väheneminen ja vanheneminen, julkisten ja kaupallisten palvelujen heikkeneminen sekä alueellisen vetovoiman kuihtuminen. Maankäytössä taantuminen ilmenee ylimitoitettuina kaavoina sekä vajaakäyttöisinä alueina.
Suunnitteluosaan kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimeksiannosta syksyllä 2012 tehty Kaavoitus ja maapoliittinen kysely Etelä-Savon kuntapäättäjille. Kyselyn vastauksien perusteella tässä opinnäytetyössä esitetään yleistyksiä kuntapäättäjien näkemyksistä maaseutumaisen alueen maankäytönsuunnittelusta. Kyselyn raportti on opinnäytteen liitteenä. Raportissa selvitetään eteläsavolaisten kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista osaamista sekä heidän koulutustoiveitaan.
Aluesuunnittelun ns. kasvuoppiteoriat eivät sovellu taantuville, eli supistumiskehityksessä oleville alueille. Opinnäytteen tavoitteena oli tuottaa ohjeita taantuvalle alueelle ja työn loppuosassa on esitelty neljä teesiä taantuvan kunnan maankäytön suunnitteluun. Työn päätteenä on hahmotelma tulevaisuuden taantuneen alueen yhdyskuntarakenteesta, ”Eteläsavolainen pärjääjäyksikkö 2032”.
Teoriaosassa käydään läpi alueellisen taantumisen taustalla olevia suuria trendejä. Globaali verkkotalous ja postmodernin epävarmuuden kulttuuri vaikuttavat alueiden mahdollisuuksiin kehittyä. Myös yhteiskunnan rakennemuutos ja kansalliset päätökset liittyvät taantumiseen. Tässä opinnäytetyössä taantumista on käsitelty maaseutuympäristöön liittyvänä ilmiönä.
Alueellinen taantuminen on moninainen ja haastava teema. Taantumiseen liittyy useita ongelmia, kuten väestön väheneminen ja vanheneminen, julkisten ja kaupallisten palvelujen heikkeneminen sekä alueellisen vetovoiman kuihtuminen. Maankäytössä taantuminen ilmenee ylimitoitettuina kaavoina sekä vajaakäyttöisinä alueina.
Suunnitteluosaan kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimeksiannosta syksyllä 2012 tehty Kaavoitus ja maapoliittinen kysely Etelä-Savon kuntapäättäjille. Kyselyn vastauksien perusteella tässä opinnäytetyössä esitetään yleistyksiä kuntapäättäjien näkemyksistä maaseutumaisen alueen maankäytönsuunnittelusta. Kyselyn raportti on opinnäytteen liitteenä. Raportissa selvitetään eteläsavolaisten kuntapäättäjien kaavoitus- ja maapoliittista osaamista sekä heidän koulutustoiveitaan.
Aluesuunnittelun ns. kasvuoppiteoriat eivät sovellu taantuville, eli supistumiskehityksessä oleville alueille. Opinnäytteen tavoitteena oli tuottaa ohjeita taantuvalle alueelle ja työn loppuosassa on esitelty neljä teesiä taantuvan kunnan maankäytön suunnitteluun. Työn päätteenä on hahmotelma tulevaisuuden taantuneen alueen yhdyskuntarakenteesta, ”Eteläsavolainen pärjääjäyksikkö 2032”.