Taidelähtöiset menetelmät syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn : Elämänhallinnan tunnetta tukevan toiminnan kehittäminen alkuopetusikäisten parissa työskenteleville

Abstract

Opinnäytetyössämme tutkittiin kehittämishankkeen avulla taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä. Tutkielman kohderyhmänä oli alkuopetusikäisten luokkaryhmä ja tarkastelemme aihettamme elämänhallinnantunteen näkökulmasta. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tuottaa toimintaa alkuopetusryhmälle ja tuottaa aiheesta opas erityisesti alkuopettajien käyttöön. Opasta voi myös soveltaa muihin ryhmiin ja eri-ikäisille. Aihe valikoitui yhteiskunnallisesta tarpeesta, joka on näkynyt pitkään syrjäytymis- ja koulukeskusteluissa sekä kasvattajakentän palautteena.

Kehittämishankkeemme tietoteoreettinen perusta muodostuu syrjäytymiskehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä taidelähtöisen toiminnan tarjoamista hyödyistä suhteessa näihin tekijöihin. Tarkastelemme yksilön, ryhmien, roolien sekä elämänhallinnan tunteen merkitystä syrjäytymiskehityksen kannalta. Nähdäksemme yksilön konkreettiset taidot, jotka vaikuttavat edellä mainittuihin tekijöihin, ovat terve itsetunto sekä sosiaaliset taidot. Taidelähtöisen toiminnan teoriassa painotimme yhteyttä hallinnantunteeseen ja yhteistoiminnallisuuteen. Taidelähtöisen toiminnan teoria vastaa hyvin myös kysymyksiin ryhmistä ja rooleista. Hallinnantunteen ja yhteistoiminnallisuuden läpi tarkasteltuna näkyy taidelähtöisen toiminnan potentiaali terveen itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehityksessä.

Kehittämishankkeemme metodologia perustuu toimintatutkimukseen, joka koostuu tutkimussykleistä. Tutkimussyklit muodostuivat kehittämishankkeemme toiminnallisen osuuden ja lopputuotteen suunnittelusta kirjallisuuden sekä toimintakertojen pohjalta. Ensimmäiset tutkimussyklit koostuivat teorian hakemisesta ja yhteistyön aloittamisesta, jatkossa yhteistyöluokallemme järjestetyt toimintakerrat käynnistivät uudet tutkimussyklit kirjallisuuden kulkiessa mukana. Prosessin kuvaaminen ja arviointi eri näkökulmista on kehittämishankkeemme metodologinen perusta. Toimintakertamme sisälsivät erilaisia taidelähtöisiä kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuvallisista, tarinallisista sekä ja draamallisista harjoituksista. Näiden toimintahetkien ja kokemustemme pohjalta tuotimme oppaan, joka soveltuu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Lapsia ja nuoria koskevan syrjäytymiskeskustelun käydessä kiivaana oppaasta muodostui ajankohtainen työväline kasvattajien käyttöön niin sosiaali- kuin opetusalalla. Kehittämishankkeen teorian perusteella uskomme syrjäytymiskehitystä vauhdittavien tekijöiden olevan elämänhallinnantunnetta vahingoittavia ja taidelähtöisten menetelmien soveltaminen kasvatustyössä näyttäisi olevan toimiva keino ennaltaehkäisyyn yksilön syrjäytymiskehityksessä.

In our Bachelor's thesis the possibilities of art-based methods in the prevention of the social exclusion development are studied with the help of a development project. As the context of the study is the school class of children in elementary education and we examine our subject from the point of view of the feeling of life management. The purpose of the development project is to produce activities to the group which are in accordance with our context and to produce a guide booklet from for the educators in elementary education. The guide booklet can also be adapted to other groups and within a different age-range. The subject was selected inspired by the social need which has been already long seen in the discussions of the social exclusion and school and in the personal feedback from the educators' at field.

The theoretical foundation of our development project consists of factors which affect the social exclusion development and of the advantages of the art-based activity in relation to these factors. We examine the groups, roles and the feeling of life management of the indi-vidual from the point of view of the social exclusion development. Our view is that the concrete skills of the individual which affect the above mentioned factors, are a healthy self-esteem and social skills. In the theory of the art-based activity we have emphasized its connection to the feeling of management. Said material answers well also to the questions concerning groups and roles. Examined through the feeling of management and cooperation the potential of the art-based activities in the development of a healthy self-esteem and social skills is, in our opinion, noticeable.

The methodology of our development project is based on the process analysis which consists of study cycles. The study cycles consisted of the planning of the activity and the final product of our development project, based on literature and activity sessions. The first study cycles consisted of the searching of the theory and of the beginning of the cooperation, during the process the arranging of activity for our cooperation class started the new study cycles as the literature was constantly following. The describing of the process and evaluation from various points of view are the methodological cornerstones of our development project. Our activity sessions contained different art-based entities which were composed from narrative, illustrative and dramatic exercises. Based on our activity sessions and on our earlier experi-ences we produced text to the guide booklet connected with the planning and implementation of the activity.

As the discussion of the social exclusion concerning the children and young people is topical the guide booklet became current tool for the educators' to be used in both social work and education. On the basis of the development project we believe ever more strongly that the factors which speed up the social exclusion development are those that harm the feeling of life management and that the application of art-based methods in the educational work may well be the best intervention to halt the social exclusion development of the individual.