Edunvalvonnan päättyminen päämiehen kuolemaan

Abstract

Edunvalvonnan tarkoituksena on huolehtia sellaisen henkilön taloudellisista asioista ja eduista tapauksissa, joissa hän ei itse pysty esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi niistä huolehtimaan. Edunvalvoja voidaan määrätä myös hoitamaan henkilöä koskevia asioista, kuten esimerkiksi huolenpidon, hoidon ja kuntoutuksen järjestämistä. Edunvalvonta voi päättyä monesta eri syystä, kuten esimerkiksi määräaikaisen edunvalvontatehtävän päättyessä, päämiehen tullessa täysi-ikäiseksi edunvalvonnan perustuessa alaikäisyyteen tai päämiehen kuollessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää edunvalvonnan päättymistilanteista sitä tilannetta, että edunvalvonta päättyy päämiehen kuolemaan, ja millaisia päätöstoimia tämä yleisen edunvalvonnan kannalta aiheuttaa. Edunvalvonta on vaikeassa asemassa päämiehen kuoltua, koska tehtävien siirto kuolinpesälle ei aina onnistu syystä tai toisesta. Kuolinpesän luovutuksen viivästyminen asettaa edunvalvojan vaikeaan asemaan, sillä hänen toimivaltansa edustaa päämiestä taloudellisissa asioissa päättyy tämän kuollessa, mutta vastuu päämiehen omaisuudesta jatkuu kuolinpesän luovutukseen saakka. Tässä tapauksessa edunvalvoja voi joutua hoitamaan kuolinpesän asioita ilman lain tukea.

Työ on kirjoitettu yleisen edunvalvonnan näkökulmasta ja on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi, jotta aiheesta tietämätönkin henkilö saa kokonaiskuvan työstä. Aineisto työhön on kerätty kirjallisista lähteistä, Suomen lainsäädännöstä sekä haastattelututkimuksella. Teoriaosuudessa käytetty aineisto on kerätty virallisista läh-teistä, mikä tekee siitä nykyisen lain tulkinnan mukaisen. Haastattelututkimuksen avulla työhön on saatu käytännön kokemusta.

Tutkimus osoitti, että lainsäädäntö on osittain puutteellista yleisen edunvalvonnan toimista päämiehen kuoleman jälkeen. Holhoustoimilaista ja perintökaaresta ei löydy riittävän selvää vastausta siihen, kuinka laajasti edunvalvojan tulee hoitaa kuolinpesän asioita tapauksessa, jossa kuolinpesää ei saada heti luovutettua. Holhoustoimilaki tarvitsisi tarkennusta ja selkeyttämistä yleisen edunvalvonnan toimiin, toimivaltaan ja vastuuseen päämiehen kuoleman jälkeen.

The intention of guardianship is to ensure the security of the client's financial affairs in case that the client is no more able to see to by him/herself. The possible reasons for a person to be placed under guardianship include being underage or having a medical condition that impairs the ability to care for one's affairs. There are many reasons for guardianship to be terminated, e.g., client becoming of age or the client dying. In this thesis the emphasis is on the latter.

The aim of this thesis was to assess the actions taken by the guardian after the death of the client. In this case the termination of the guardianship may become difficult for the guardian because of the procedure of handing over the estate of the deceased. The main difficulty with this arises when the next of kin or other representative of the estate cannot be reached. By legislation, the guardian's mandate ceases at the moment of death, but the responsibility over the assets remains until the handing over the estate. In this case the guardian may have to make actions on behalf of the estate without a mandate and legislative support.

This thesis has been written from the point of view of guardianship. The material used has been gathered from literature, an interview survey and from Finnish legislation. As the material was gathered from the official sources, it concurs with the current interpretation of the law. The research led to the conclusion that the current legislation concerning the procedure after the client's death is deficient and thus it should be amended. The areas in the most pressing need of amendment are the actions, the man-date, and the responsibility of the guardian.