Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytteen aiheena on Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena. Tutkimusaineisto kerättiin lomakkeella, jonka kaikki kysymykset olivat avoimia. Saatujen vastausten analysointi ja tulkinta toteutettiin sisällönanalyysinä.

Syksyllä 2008 mukaan yhteistyöhön saatiin viisi päiväkotia, jotka silloisen jaon mukaan edustivat kaikkia Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueita. Tutkimusta ei ulotettu entisen joutsenon kaupungin alueelle. Kyselyn vastausaikana oli helmikuu 2009, jonka loppuun mennessä vastauksia saapui yhteensä 20 kaikista yhteistyöpäiväkodeista.

Varhaiskasvatuksen laatua käsittelevien kysymysten vastauksissa painottuivat lapsiin sekä vanhempiin ja perheeseen liittyvät tekijät. Laadukas varhaiskasvatus nähtiin lapsilähtöisenä, suunniteltuna ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana, jota toteutettiin hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Laadun kehittämisen keinoja ja kehittämistarvetta käsittelevissä vastauksissa painopiste oli toimintaprosessiin liittyvissä tekijöissä. Varhaiskasvatus nähtiin osana kasvatus- ja opetustoimea, joten erityisesti esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyö oli aiempaa luontevampaa.

Tehty laatutyö näkyi varhaiskasvatuksen käytännöissä, vaikkakin uusimpien toimintamallien ja -menetelmien juurruttamista olisi jatkettava. Varhaiskasvatus- ja vuosisuunnitelmat olivat alkaneet vakiintua työvälineiksi, joita käytettiin tietoisesti toiminnan kehittämiseen. Niiden katsottiin selkeyttäneen toimintaa yksikkötasolla lisäten toiminnan suunnitelmallisuutta ja säännöllistä arviointia. Samalla koettiin tärkeäksi, että toiminnan vakiinnuttamiselle ja arvioinnille olisi varattava aikaa ennen seuraavia suuria uudistuksia.

Jatkotutkimusaiheiksi nousi Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymisen vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun. Henkilökunnan työssä jaksamista, työkykyä tukevaa toimintaa sekä työajankäyttöä ja sen jakaantumista voitaisiin kartoittaa. Lisäksi neuvolakeskushankkeen vaikutuksia varhaiskasvatukseen olisi hyvä tutkia.

The subject of this study was the quality and improvement of early childhood education in the town of Lappeenranta from the point of view of education and teaching professionals. This was a qualitative study. The material was collected using open questionnaires. The answers were analysed and interpreted using content analysis.

From autumn 2008, five day nurseries collaborated with the study representing each of the early childhood education service areas in Lappeenranta at the time. This did not include the area of Joutseno. In February 2009, a total of 20 questionnaires were returned from the collaborating day nurseries.

The answers to the questions concerning the quality of early childhood education stressed the factors connected to children, parents and families. A good quality early childhood education was seen to be child centred, planned and continuously developing. This shoud be carried out in partnership with parents. In the answers relating to quality development and the need for further progress in this area, the emphasis was on factors relating to action prosesses. Early childhood education was seen as a part of the education and teaching process. This suggest that the interface from early childhood education to school is now easier than before.

An increase in quality was seen in practices used in early childhood education but it is important that new models and practices continue to be explored. Early childhood education plans and yearly plans seem to be used as tools to develop education activity. These were seen to clarify the practice at an individual level by increasing planning and regular assessment. It was also stressed that prior to any further large scale innovations, more time was needed for establishment and valuation of current activities.

As the towns of Lappeenranta and Joutseno have now merged, furher studies are needed to determine the impact on the quality of early childhood education in the area. It would be advantageous to consider the wellbeing of the staff, the staff support available and the usage and allocation of the work time available. The impact of the child health centre project on early childhood education should also be studied further.