Hyvinvointipolku hyvinvoinnin tukijana : tutkimus siitä, edistääkö Hyvinvointipolkuun osallistuminen hyvinvointia

Abstract

Opinnäytetyössä tutkimme Päijät-Hämeen HyvinVoivat Äijät -hankkeen alaisuuteen kuuluvaa Hyvinvointipolkua ja sen 2012–2013-toteutuksia.

Opinnäytetyömme tietoperustassa käsitellään hyvinvointia yleisellä tasolla sekä nuorison näkökulmasta. Painotamme keinoja nuorison hyvinvoinnin tukemiseen. Tietoperustassa esittelemme myös Päijät-Hämeen Hyvinvoivat Äijät -hanketta sekä Hyvinvointipolun menneitä toteutuksia. Tavoitteena oli tutkia ja selvittää, ovatko Hyvinvointipolkuun osallistuneet, koulutuskeskus Salpauksen, nuoret saaneet oman hyvinvointinsa kannalta uutta tietoa terveydestä, liikunnasta, ravinnosta, unesta ja levosta sekä päihteistä ja ovatko heidän käyttäytymistottumuksensa muuttuneet. Lisäksi tutkimme sitä, kuinka Hyvinvointipolkua tulisi kehittää siihen osallistuneiden opiskelijoiden mielestä.

Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä toimivat kyselylomakkeet, jotka julkaisimme ennen Hyvinvointipolkua ja sen toteutusten jälkeen. Kyselylomakkeista nostettiin esiin tutkimuskysymysten kannalta oleelliset tiedot, joista koottiin tutkimustulokset.

Hyvinvointipolku onnistui saamaan muutosta hyvinvointitottumuksissa ja -tietoisuudessa. Tottumuksissa tapahtunut muutos oli kuitenkin suhteellisen pientä ja pääasiallinen muutos, jota toiminta tulosten perusteella sai aikaan, oli osallistujien hyvinvointitietoisuuden lisääminen.

In this bachelor’s thesis we researched Hyvinvointipolku and its implementation from 2012 to 2013. Hyvinvointipolku is a part of Päijät-Hämeen HyvinVoivat Äijät- project.

The information base of our thesis dealt with well-being on a general level and from a youth’s point of view with the emphasis on ways of promoting the well-being of young people. With the information base we presented the Päijät-Hämeen Hyvä- Project and the past implementations of Hyvinvointipolku.

Our objective was to research if the young participants of Hyvinvointipolku from Salpaus Further education had had any new information of health, exercise, nutrition, sleep, rest and alcohol and tobacco, and if their well-being behavior had changed. Furthermore, we analyzed how to develop the Hyvinvointipolku with the help of the opinions of students who had taken part in it.

Our bachelor’s thesis is quantitative. We used a questionnaire as a data collection method, which we published before and after the implementation of Hyvinvointipolku. In the questionnaires we emphasized the information that was crucially related to the research question and from it we gathered the results.

Hyvinvointipolku managed to make some changes in the well-being behavior of the students of Salpaus Further education. The changes of the well-being behavior were relatively small. The main effect of Hyvinvointipolku was that the well-being knowledge of Salpaus students improved.