Joensuulaisten lapsiperheiden äitien näkemyksiä omasta hyvinvoinnistaan

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan joensuulaisten lapsiperheiden vanhempien ajatuksia ja kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja elämäntilanteestaan. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattelemalla erään joensuulaisen päiväkodin kuutta vanhempaa. Haastatteluihin osallistui vain äitejä, joten tutkimustulokset ovat äitien näkökulmasta saatuja.

Kokemustietoa kansalaisten hyvinvoinnista tarvitaan kuntien hyvinvointikertomusten tietopohjan täydentäjäksi ja yleisemmin alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen tueksi. Sosiaalialan työntekijöiden osaamista voidaan kokemustiedon avulla lisätä vastaamaan kuntien asiakkaiden palvelutarpeita paremmin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään perhepolitiikkaa, hyvinvoinnin käsitteitä, lapsiperheiden voimavaroja, sosiaalista hyvinvointia ja lapsiperheen tuen ja palveluiden tarvetta.

Opinnäytetyön tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen, ja se toteutettiin kesän 2013 aikana, tekemällä kuusi teemahaastattelua. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia olivat perheen, suvun ja ystävien sekä asuinympäristön tärkeä merkitys hyvinvoinnille sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet pikkulapsivaiheessa.

Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten tulokset muuttuisivat, jos tutkimukseen otettaisiin mukaan laajempi alue tai koko kaupunki. Lisäksi voitaisiin selvittää hyvinvointikokemuksiin liittyviä eroja kaupungin eri asuinalueilla. Perheiden hyvinvointia on mahdollista käsitellä myös isien näkökulmasta.

This thesis examines thoughts and experiences of parents of small children in Joensuu and of their own welfare and situation in life. The material was collected using theme interviews and there were six interviewees from a day nursery.

Experience-based knowledge of the citizens’ welfare is needed to supplement the basic information of the welfare stories of the municipalities about the citizens' welfare and the welfare of areas more generally and to support the promotion and management of the health. The theoretical part discusses the family policy, concepts of welfare, resources of the families, social welfare and the need for support and services of families with children.

The study is qualitative and it was made by carrying out six theme interviews in the summer 2013. The central results of the study were the significance of the family, friends and the residential environment for the welfare and the challenges of the combining working life and family life when children are small (under 7 years old).

In a further study it would be interesting to clarify how the results would change if one included a wider area or the whole town in the study. Thus regional differences in the welfare experiences could also be analyzed between the residential areas of the town. The welfare of families could also be studied from the fathers’ point of view.