Tulokseen projektitiimin synergian johtamisella
Tapola, Heini (2013)
Tapola, Heini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319736
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin tutkia erilaisten persoonallisuusteorioiden käyttöä työkaluina tiimin toiminnan tehostamiseen. Tutkimusosio tehtiin pääkaupunkiseudun verohallinnon kansainväliselle osastolle. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä. Tutkimuskysymyksessä haluttiin tietää miten projektitiimin toimijoiden välistä synergiaa voitaisiin kehittää ja johtaa, jotta lopputulos olisi toivottu tai jopa parempi. Tutkimus koostui kahdesta osasta: kansainvälisen henkilöverotuksen osaston ryhmien 1 ja 2 VMBaro -työtyytyväisyyskyselyn työhyvinvointi osion tuloksista sekä osastolla opinnäytetyötä varten laadittuun Global 5/SLOAN -persoonallisuusanalyysikyselyn tuloksista.
Opinnäytetyön tutkimusosiossa haluttiin selvittää, miten ryhmät kokevat työilmapiirinsä ja työolonsa. Haluttiin tutkia kohdejoukkoa ryhmänä sekä saada vastaus siihen, korreloivatko työntekijöiden persoonallisuusanalyysin tulokset ryhmän kokemaan työssä viihtymiseen. Opinnäytetyön tekijän laatima tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, ja kyselyyn vastattiin anonyymisti kyselylomakkeen avulla. Metodina kyselytutkimuksessa oli standardoitu testi, sillä tutkimuksessa pyrittiin mittaamaan vastaajien persoonallisuuden ulottuvuuksia. VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin verohallinnossa talvella 2012 ja Global 5/SLOAN -kysely huhtikuussa 2013, jolloin ryhmille lähetettiin kyselystä ennakkotiedoksianto ja kyselylomakkeet jätettiin vastauspaikkaan. Ryhmillä oli hieman yli viikko aikaa vastata kyselyyn, jonka jälkeen vastaukset analysoitiin. Kysely pohjautui SimilarMinds sivuston Global 5/SLOAN persoonallisuusanalyysin lyhyeen versioon sisältäen 25 sanavalintaparia.
Vastauksia kyselyyn tuli 34 kappaletta ja näin ollen vastausprosentiksi muodostui 88,24. VMBaro -kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ryhmien kokema työssä viihtyminen on kauttaaltaan hyvää tai kiitettävää ja että ryhmissä oli yllättäen edustettuna hyvin samankaltaista persoonallisuusprofiilia edustavaa henkilöä. Persoonallisuusanalyysitutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista soveltuu nykyiseen työhönsä kiitettävästi sekä muodostavat synergisen työssään viihtyvän ryhmän.
Tutkimukseen suhtauduttiin ryhmissä positiivisesti ja avoimesti. Verohallinnossa haluttiin myös selvittää, olisiko jatkossa mahdollista tutkia työryhmiä persoonallisuusanalyysityökalujen avulla ryhmän työssä viihtymisen ja ryhmätyöskentelyn kehittämisen apuna.
Opinnäytetyön tutkimusosiossa haluttiin selvittää, miten ryhmät kokevat työilmapiirinsä ja työolonsa. Haluttiin tutkia kohdejoukkoa ryhmänä sekä saada vastaus siihen, korreloivatko työntekijöiden persoonallisuusanalyysin tulokset ryhmän kokemaan työssä viihtymiseen. Opinnäytetyön tekijän laatima tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, ja kyselyyn vastattiin anonyymisti kyselylomakkeen avulla. Metodina kyselytutkimuksessa oli standardoitu testi, sillä tutkimuksessa pyrittiin mittaamaan vastaajien persoonallisuuden ulottuvuuksia. VMBaro -työtyytyväisyyskysely toteutettiin verohallinnossa talvella 2012 ja Global 5/SLOAN -kysely huhtikuussa 2013, jolloin ryhmille lähetettiin kyselystä ennakkotiedoksianto ja kyselylomakkeet jätettiin vastauspaikkaan. Ryhmillä oli hieman yli viikko aikaa vastata kyselyyn, jonka jälkeen vastaukset analysoitiin. Kysely pohjautui SimilarMinds sivuston Global 5/SLOAN persoonallisuusanalyysin lyhyeen versioon sisältäen 25 sanavalintaparia.
Vastauksia kyselyyn tuli 34 kappaletta ja näin ollen vastausprosentiksi muodostui 88,24. VMBaro -kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ryhmien kokema työssä viihtyminen on kauttaaltaan hyvää tai kiitettävää ja että ryhmissä oli yllättäen edustettuna hyvin samankaltaista persoonallisuusprofiilia edustavaa henkilöä. Persoonallisuusanalyysitutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista soveltuu nykyiseen työhönsä kiitettävästi sekä muodostavat synergisen työssään viihtyvän ryhmän.
Tutkimukseen suhtauduttiin ryhmissä positiivisesti ja avoimesti. Verohallinnossa haluttiin myös selvittää, olisiko jatkossa mahdollista tutkia työryhmiä persoonallisuusanalyysityökalujen avulla ryhmän työssä viihtymisen ja ryhmätyöskentelyn kehittämisen apuna.