LÄMMITYKSEEN TARKOITETUN PUUPELLETIN TESTIKÄYTTÖ HEVOSTALLIN KUIVIKKEENA
Seppänen, Reetta (2013)
Seppänen, Reetta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920504
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia, sopiiko lämmitykseen tarkoitettu puupelletti hevostallin kuivitukseen. Työ koostuu puupelletin käytännön kokeilusta kuivikkeena sekä laboratoriokokeista, joissa selvitetään pelletin teknisiä ominaisuuksia.
Käytännön koe suoritetaan vertailututkimuksena kuivittamalla kaksi karsinaa neljän viikon ajan, toinen puupelletillä ja toinen olkipelletillä. Kuivituksen aikana pyritään selvittämään pellettien yleistä toimivuutta esimerkiksi karsinan siivouksen kannalta sekä niiden menekkiä ja kustannuksia. Metsä Groupin Simpeleen tehtaan laboratoriossa teetetään laboratoriokokeet, joissa mitataan puu- ja olkipellettien kosteuspitoisuuksia.
Käytännön kuivituksen perusteella puupelletin kulutus oli pienempi kuin olkipelletin ja täten myös kustannukset olivat pienemmät. Laboratoriokokeiden tulokset kääntyivät taasen hieman olkipelletin puoleen. Olkipelletti oli puupellettiä imukykyisempi, mutta siivouksen jälkeen puupellettikarsina oli kuitenkin aina kuivempi. Kuivituksen kannalta puupelletti oli toimiva. Se on väriltään vaalea, mikä tuo valoisuutta karsinaan, sitoo hajun hyvin ja on lähes pölytön.
Työn luotettavuuteen vaikuttavat monet tekijät: hevosten kanssa työskentely ja niiden hyvinvoinnin ehdoilla meneminen, talliolosuhteet, kuivikkeiden käyttömäärät sekä laskelmat.
Käytännön koe suoritetaan vertailututkimuksena kuivittamalla kaksi karsinaa neljän viikon ajan, toinen puupelletillä ja toinen olkipelletillä. Kuivituksen aikana pyritään selvittämään pellettien yleistä toimivuutta esimerkiksi karsinan siivouksen kannalta sekä niiden menekkiä ja kustannuksia. Metsä Groupin Simpeleen tehtaan laboratoriossa teetetään laboratoriokokeet, joissa mitataan puu- ja olkipellettien kosteuspitoisuuksia.
Käytännön kuivituksen perusteella puupelletin kulutus oli pienempi kuin olkipelletin ja täten myös kustannukset olivat pienemmät. Laboratoriokokeiden tulokset kääntyivät taasen hieman olkipelletin puoleen. Olkipelletti oli puupellettiä imukykyisempi, mutta siivouksen jälkeen puupellettikarsina oli kuitenkin aina kuivempi. Kuivituksen kannalta puupelletti oli toimiva. Se on väriltään vaalea, mikä tuo valoisuutta karsinaan, sitoo hajun hyvin ja on lähes pölytön.
Työn luotettavuuteen vaikuttavat monet tekijät: hevosten kanssa työskentely ja niiden hyvinvoinnin ehdoilla meneminen, talliolosuhteet, kuivikkeiden käyttömäärät sekä laskelmat.