”Usein lapsi jää hyvin yksin tunteineen vanhempien erotessa” : Ammattilaiset mukana kehittämässä uutta toimintamallia lapsen tueksi erotilanteessa
Puusniekka, Minna; Laitala, Noora; Rantamäki, Elisa; Vähäkangas, Hanna (2013)
Puusniekka, Minna
Laitala, Noora
Rantamäki, Elisa
Vähäkangas, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518206
Tiivistelmä
Teimme opinnäytetyömme Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hyvinkään yhdistyksen ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton (YVPL) Hyvinkään Tuikkeen NEro-hankeelle. Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta sekä auttaa vanhempia tukemaan lapsiaan perheen kohdatessa ero- ja kriisitilanteen. Hankkeessa kehitettävän NEro-mallin tarkoituksena on tukea ennaltaehkäisevästi 4 - 6-vuotiaita lapsia toiminnallisin menetelmin perheiden ero- ja kriisitilanteissa. Tarkoituksena on juurruttaa NEro-malli pitkäaikaiseen käyttöön. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa valtakunnallinen kysely NEro-mallista sekä haastatteluja hyvinkääläisille toimijoille NEro-hankkeen tueksi.
Kyselyn tarkoituksena oli saada näkökulmia NEro-mallin kehittämiseen sekä tiedottaa NEro-hankkeesta ja –mallista. Kyselytutkimuksessamme toteutettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämisen teimme internetkyselylomakkeella. Lähetimme kyselyn sähköpostitse Suomen jokaisen kaupungin tai kuntayhtymän varhaiskasvatusjohtajalle, sosiaalitoimen johtajalle ja neuvoloiden osastonhoitajille. Lähetimme kyselyn myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton jokaiseen piiriin sekä muutamille muille sosiaalialan järjestöille.
Kyselyn lisäksi haastattelimme kahdeksan hyvinkääläisen organisaation edustajaa. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää NEro-hankkeen soveltumista Hyvinkäälle sekä tiedottaa NEro-hankkeesta ja –mallista mahdollisille yhteistyökumppaneille ja toteuttajille. Käytimme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmämme oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Opinnäytetyömme tuloksina saimme monia uusia näkökulmia sekä NEro-mallin että NEro-hankkeen kehittämiseksi, esimerkiksi NEro-mallin sisällöstä, rakenteesta, hyödynnettävistä materiaaleista ja menetelmistä. NEro-hanke koettiin tarpeellisena ja Hyvinkäälle soveltuvana tukimuotona. Aineistot on kerätty arvokkaista lähteistä eli mahdollisilta mallin käyttäjiltä ja vahvasti lasten elämien piireissä vaikuttavilta toimijoilta. Toivomme NEro-hankkeen hyötyvän tutkimuksistamme ja saavan niistä arvokasta tietoa NEro-mallin ja NEro-hankkeen kehittämiseksi.
Kyselyn tarkoituksena oli saada näkökulmia NEro-mallin kehittämiseen sekä tiedottaa NEro-hankkeesta ja –mallista. Kyselytutkimuksessamme toteutettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämisen teimme internetkyselylomakkeella. Lähetimme kyselyn sähköpostitse Suomen jokaisen kaupungin tai kuntayhtymän varhaiskasvatusjohtajalle, sosiaalitoimen johtajalle ja neuvoloiden osastonhoitajille. Lähetimme kyselyn myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton jokaiseen piiriin sekä muutamille muille sosiaalialan järjestöille.
Kyselyn lisäksi haastattelimme kahdeksan hyvinkääläisen organisaation edustajaa. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää NEro-hankkeen soveltumista Hyvinkäälle sekä tiedottaa NEro-hankkeesta ja –mallista mahdollisille yhteistyökumppaneille ja toteuttajille. Käytimme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmämme oli puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Opinnäytetyömme tuloksina saimme monia uusia näkökulmia sekä NEro-mallin että NEro-hankkeen kehittämiseksi, esimerkiksi NEro-mallin sisällöstä, rakenteesta, hyödynnettävistä materiaaleista ja menetelmistä. NEro-hanke koettiin tarpeellisena ja Hyvinkäälle soveltuvana tukimuotona. Aineistot on kerätty arvokkaista lähteistä eli mahdollisilta mallin käyttäjiltä ja vahvasti lasten elämien piireissä vaikuttavilta toimijoilta. Toivomme NEro-hankkeen hyötyvän tutkimuksistamme ja saavan niistä arvokasta tietoa NEro-mallin ja NEro-hankkeen kehittämiseksi.