Kiteenjärvi : nykytila ja lähtökohdat vuorovaikutteiselle kunnostussuunnittelulle

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Kiteenjärven nykytilaa ja nykytilaan vaikuttavia ympäristötekijöitä, järven ominaisuuksia ja kuormituslähteitä. Opinnäytetyötä laadittaessa huomioitiin eri sidosryhmien näkemykset Kiteenjärven nykyisten kunnostustoimenpiteiden tehokkuudesta ja ajatukset jatkokunnostustoimenpiteistä. Kiteenjärvi on matala, ja sen keskisyvyys on 2 metriä. Järven teoreettinen viipymä on 4,7 kuukautta. Kiteenjärven vedenpintaa on laskettu yhteensä 3 metriä.

Järvi on kärsinyt rehevöitymisestä jo 1960-luvulla, jolloin kunnalliset jätevedet sekä teollisuuden, esim. vanhan meijerin mekaanisesti käsitellyt jätevedet on ohjattu suoraan Kiteenjärveen. Laajalta valuma-alueelta (246,1 km2) tuleva ravinnekuormitus rehevöittää Kiteenjärveä. Kuormitusta vesistöön tulee sekä piste- että hajakuormituksesta. Järveä kuormittaa kaksi pistekuormittajaa, Kiteen Vesikunnan Kiteen keskustaajaman jätevedenpuhdistamo sekä Vapo Oy Kirkkosuon turvetuotantoalue.

Järven syvännettä (havaintopiste Kiteenjärvi 1) hapetetaan talvisin. Kiteenjärven syvännepaikan happitilanne pysyy hyvänä läpi talven hapetuksen johdosta. Matalammilla alueilla (havaintopisteet Kiteenjärvi 10 ja 11), joilla ei ole hapetusta, havaittiin lopputalvesta hapettomuutta. Koko vesimassa on näillä alueilla kauttaaltaan hapeton.

Kiteenjärven kunnostukseen ehdotetaan hapetuksen jatkamista, hoitokalastuksen tehostamista sekä valuma-aluekunnostusta. Lahtialueita tulisi niittää umpeenkasvun hidastamiseksi sekä Päätyeenlahti tulisi kunnostaa, ettei umpeenkasvu vähennä sen linnustollista arvoa. Säätöpato Hyypiin laskevaan uomaan parantaisi Kiteenjärven ja Hyypiin virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentäisi kesäaikaista vedenpinnan laskua.

The thesis examines the present state of Lake Kiteenjärvi as well as the environmental factors and pollution load that influence it. When researching the subject, the views of different interest groups about how effective the current restoration plans are and what type of further actions should be done were taken into account.

Lake Kiteenjärvi is shallow; the average depth being ca. 2 m and the theoretical residence time is 4.7 months. The surface level of Kiteenjärvi has been lowered ca. 3 m. The lake suffered from eutrophication as early as in the 1960s, when communal and mechanically purified industrial sewages (from dairy industry, for example) were led directly to Lake Kiteenjärvi. The nutrient loading from the wide catchment basin (246,1 km²) eutrophicates the lake. The eutrophication is due to two main sources, which are the local wastewater treatment plant and Vapo Oy Kirkkosuo turf energy production.

The deep of the lake (observation point Kiteenjärvi 1) is being oxidized during winters, which keeps the oxygen level good. On more shallow parts of the lake (observation points Kiteenjärvi 10 and 11) with no oxidizing low oxygen levels were measured towards the spring. The body of water on these areas is thoroughly lacking oxygen.

The thesis suggests several actions in order to continue the restoration of the lake. Firstly, the oxidizing should be continued and fish removal should be done more effectively. The bays of the lake should be cut from aquatic plants to slow down overgrowing and Päätyelahti should be restored so that overgrowing does not diminish its value for bird population. The dam across the riverbed to Hyypii would improve the recreational use of Lake Kiteenjärvi and Hyypii as well as diminish the lowering of the water level in the summer.