Lähiesimiesten työn voimavarojen vahvistaminen ja vaatimusten kohtuullistaminen työelämän muutoksissa
Aalto, Maarit; Lintukangas, Hanne (2013)
Aalto, Maarit
Lintukangas, Hanne
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920583
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämishankkeena Kouvolan kaupungin vanhusten asumispalveluiden, terveyskeskussairaalan vuodeosastojen ja Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosastojen lähiesimiehille. Hanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli vahvistaa kohdeorganisaation lähiesimiesten työn voimavaroja ja kohtuullistaa työn vaatimuksia työelämän muutoksissa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa alkukartoituksen avulla, mitä voimavaroja sekä mitä vaatimuksia lähiesimiehet kuvasivat työssään olevan työelämän muutoksissa. Alkukartoituksen tulosten pohjalta tavoitteena oli luoda kehittämistyöryhmän tapaamisissa työkalu, joka osaltaan vahvistaa lähiesimiesten työn voimavaroja sekä kohtuullistaa työn vaatimuksia. Kehittämistyöryhmään osallistui viisi lähiesimiestä ja Kouvolan kaupungin työhy-vinvointisuunnittelija.
Kehittämistyöryhmän työhyvinvointiajattelua ohjasi Demeroutin, Bakkerin, Nach-reinerin ja Schaufelin (2001) kehittämä malli, jossa työt jaetaan vaatimuksiin ja voimavaroihin, mallia on edelleen kehittänyt Hakanen (2007). Mallin tarkoituksena on painottaa työn positiivisia piirteitä eli voimavaroja ja niiden vahvistamista. Tarkastelimme kehittämistyössämme kuitenkin niitä työn vaatimuksia, joihin lähiesimiehet voivat itse vaikuttaa. Kaikki alkukartoituksessa esiintyneet työn vaatimukset ovat kuvattu tulos- ja tulosten pohdintaosuudessa tiedoksi organisaatiolle.
Alkukartoituksen tulosten mukaan lähiesimiehet kokivat työn voimavaroina johdon sekä kollegoiden tuen sekä riittävät työssä esiintyvät haasteet. Muutosten koettiin tuovan positiivisia piirteitä työhön, sillä muutokset loivat mahdollisuuksia esimiestyön kehittymiselle ja uudistumiselle. Lähiesimiesten työn organisointi koettiin jokseenkin toimivana, mutta kehitettävänä työn osa-alueena. Työn vaatimukseksi osoittautui, että muutokset olivat lisänneet lähiesimiesten työmäärää ja toivat mukanaan ennakoimattomia töitä. Työaika ei usein riittänyt töiden hoitamiseen, eikä töitä ehditty aina hoitaa organisaation edellyttämän aikataulun mukaisesti. Lähiesimiehet kokivat olevansa muutosten toteuttajia, mutta he eivät olleet päässeet osallistumaan muutosten suunnitteluun. Lisäksi tiedonkulku koettiin riittämättömäksi.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi lähiesimiesten työn vuosikello. Vuosikello vahvistaa osaltaan alkukartoituksessa nousseita lähiesimiesten työn voimavaroja ja kohtuullistaa esiin tulleita vaatimuksia. Vuosikello helpottaa lähiesimiesten töiden organisointia ja allokointia sekä auttaa organisaation strategian hallinnassa. Vuosikellon suunnitteluprosessi lisää lähiesimiesten kollegiaalista yhteistyötä sekä johdon kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä opinnäytetyö päättyi vuosikellon valmistuttua, mutta hanke jatkuu organisaatiossa vuosikellon käyttöönotolla ja jatkuvalla arvioinnilla ja kehittämisellä. Tavoitteena on pilotoida vuosikello aluksi kohderyhmälle ja ottaa myöhemmin käyttöön laajemmin Kouvolan kaupungin lähiesimiehille.
Kehittämistyöryhmän työhyvinvointiajattelua ohjasi Demeroutin, Bakkerin, Nach-reinerin ja Schaufelin (2001) kehittämä malli, jossa työt jaetaan vaatimuksiin ja voimavaroihin, mallia on edelleen kehittänyt Hakanen (2007). Mallin tarkoituksena on painottaa työn positiivisia piirteitä eli voimavaroja ja niiden vahvistamista. Tarkastelimme kehittämistyössämme kuitenkin niitä työn vaatimuksia, joihin lähiesimiehet voivat itse vaikuttaa. Kaikki alkukartoituksessa esiintyneet työn vaatimukset ovat kuvattu tulos- ja tulosten pohdintaosuudessa tiedoksi organisaatiolle.
Alkukartoituksen tulosten mukaan lähiesimiehet kokivat työn voimavaroina johdon sekä kollegoiden tuen sekä riittävät työssä esiintyvät haasteet. Muutosten koettiin tuovan positiivisia piirteitä työhön, sillä muutokset loivat mahdollisuuksia esimiestyön kehittymiselle ja uudistumiselle. Lähiesimiesten työn organisointi koettiin jokseenkin toimivana, mutta kehitettävänä työn osa-alueena. Työn vaatimukseksi osoittautui, että muutokset olivat lisänneet lähiesimiesten työmäärää ja toivat mukanaan ennakoimattomia töitä. Työaika ei usein riittänyt töiden hoitamiseen, eikä töitä ehditty aina hoitaa organisaation edellyttämän aikataulun mukaisesti. Lähiesimiehet kokivat olevansa muutosten toteuttajia, mutta he eivät olleet päässeet osallistumaan muutosten suunnitteluun. Lisäksi tiedonkulku koettiin riittämättömäksi.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi lähiesimiesten työn vuosikello. Vuosikello vahvistaa osaltaan alkukartoituksessa nousseita lähiesimiesten työn voimavaroja ja kohtuullistaa esiin tulleita vaatimuksia. Vuosikello helpottaa lähiesimiesten töiden organisointia ja allokointia sekä auttaa organisaation strategian hallinnassa. Vuosikellon suunnitteluprosessi lisää lähiesimiesten kollegiaalista yhteistyötä sekä johdon kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä opinnäytetyö päättyi vuosikellon valmistuttua, mutta hanke jatkuu organisaatiossa vuosikellon käyttöönotolla ja jatkuvalla arvioinnilla ja kehittämisellä. Tavoitteena on pilotoida vuosikello aluksi kohderyhmälle ja ottaa myöhemmin käyttöön laajemmin Kouvolan kaupungin lähiesimiehille.