SOVITTELUTYÖN VAIKUTUS NUORTEN TEKEMIEN RIKOSTEN UUSIMISEEN
Niskanen, Merja (2013)
Niskanen, Merja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521244
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on sovittelun mahdollinen vaikutus nuorten uusintarikollisuuteen. Työn tavoitteena oli saada käsitys siitä, onko sovittelulla merkitystä nuorten rikoskäyttäytymiseen. Entä millainen näkemys sovittelutoimistojen työntekijöillä oli tästä. Työssä tarkasteltiin sovittelun vaikutusta nuorten rikoksiin. Lisäksi seurattiin nuorten tekemien rikoksien ja sovitteluun ohjautuneiden tapausten määrien kehittymistä viime vuosina.
Työssä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin, mitä sovittelu on, millaisia asioita voi sovitella ja miten sovittelu etenee. Lisäksi työssä käytiin läpi nuorten rikollisuutta ja sitä, miten se oli kehittynyt viime vuosina. Työssä nojauduttiin jo tehtyihin tutkimuksiin ja tilastoihin, ja niiden avulla selvitettiin nuorten rikollisuuden määrien kehitystä sekä soviteltujen asioiden määriä.
Kyselytutkimuksella selvitettiin, mikä oli eräiden sovittelutoimistojen vakituisten henkilökuntaan kuuluvien näkemys sovittelun vaikutuksista nuorten rikoskäyttäytymiseen rikoksen vuoksi sovittelun läpikäyneillä nuorilla. Lisäksi kyselytutkimuksessa otettiin selvää, kokivatko sovittelutoimiston työntekijät, että he pystyisivät henkilökohtaisesti vaikuttamaan sovittelutyöllä nuoren mahdolliseen rikoksen uusimiseen.
Johtopäätös on, että sovittelijat eivät suoranaisesti pyri vaikuttamaan rikosten uusimiseen, vaan pyrkivät vain ratkaisemaan sovinnollisesti sillä hetkellä sovittelussa olevan ristiriidan. Tosin sovitteluprosessi itsessään voi vaikuttaa. On olemassa muita tahoja, jotka vaikuttavat sovittelun rinnalla nuorten rikoskäyttäytymiseen. Lisäksi nuorten rikollisuus on tilastojen mukaan kokonaisuutena pysynyt suunnilleen samana, vaikkakin nuorten pahoinpitelyrikokset ovat viime vuosina kasvaneet.
Työssä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin, mitä sovittelu on, millaisia asioita voi sovitella ja miten sovittelu etenee. Lisäksi työssä käytiin läpi nuorten rikollisuutta ja sitä, miten se oli kehittynyt viime vuosina. Työssä nojauduttiin jo tehtyihin tutkimuksiin ja tilastoihin, ja niiden avulla selvitettiin nuorten rikollisuuden määrien kehitystä sekä soviteltujen asioiden määriä.
Kyselytutkimuksella selvitettiin, mikä oli eräiden sovittelutoimistojen vakituisten henkilökuntaan kuuluvien näkemys sovittelun vaikutuksista nuorten rikoskäyttäytymiseen rikoksen vuoksi sovittelun läpikäyneillä nuorilla. Lisäksi kyselytutkimuksessa otettiin selvää, kokivatko sovittelutoimiston työntekijät, että he pystyisivät henkilökohtaisesti vaikuttamaan sovittelutyöllä nuoren mahdolliseen rikoksen uusimiseen.
Johtopäätös on, että sovittelijat eivät suoranaisesti pyri vaikuttamaan rikosten uusimiseen, vaan pyrkivät vain ratkaisemaan sovinnollisesti sillä hetkellä sovittelussa olevan ristiriidan. Tosin sovitteluprosessi itsessään voi vaikuttaa. On olemassa muita tahoja, jotka vaikuttavat sovittelun rinnalla nuorten rikoskäyttäytymiseen. Lisäksi nuorten rikollisuus on tilastojen mukaan kokonaisuutena pysynyt suunnilleen samana, vaikkakin nuorten pahoinpitelyrikokset ovat viime vuosina kasvaneet.