Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lämmittelyn vaikutus motocrossin fyysiseen kuormittavuuteen
Ilmonius, Carita; Mertsalmi, Hanna (2013)
Ilmonius, Carita
Mertsalmi, Hanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621352
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomen Moottoriliitto Ry:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Suomen Moottoriliitto Ry:n valmennustoimintaa vammoja ennaltaehkäisevään suuntaan ja antaa vinkkejä motocross-ajoon valmistautumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka lämmittely vaikuttaa veren laktaattipitoisuuteen, sydämen sykkeeseen ja käsien puristusvoimaan motocross-erässä. Opinnäytetyön aineiston keruu tapahtui mittauspäivän muodossa, johon osallistui kymmenen (n=10) vapaaehtoista A- ja B-luokan motocrosskuljettajaa. Mittauspäivä sisälsi alku- ja loppumittaukset (laktaattipitoisuuden ja käden puristusvoiman mittaus) koe- (n=5) ja verrokkiryhmille (n=5). Koeryhmä suoritti ohjatun lämmittelyn ja verrokkiryhmä ei lämmitellyt. Koehenkilöt ajoivat täyden motocross-erän. Tutkimus oli tutkimusotteeltaan määrällinen. Tulokset ovat suuntaa-antavia koskien lämmittelyn vaikutusta fyysiseen kuormittavuuteen A- ja B-luokan motocrosskuljettajilla.
Mittauspäivän otosjoukko oli suhteellisen pieni ja jokaisen koehenkilön mittaustulokset vaikuttavat tuloksiin huomattavan paljon. Saadut tulokset ovat pelkästään suuntaa-antavia ja lisää tutkimuksia vaaditaan tulosten varmistamiseksi. Koeryhmän veren laktaattipitoisuuksien keskiarvo kohosi mittauserän aikana 2,3 mmol/l eli 44 %:lla. Verrokkiryhmän laktaattipitoisuudet kasvoivat 13 %:lla. Mittaustulos on ristiriidassa aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lämmittelyn tulisi alentaa veren laktaattipitoisuuksia. Syke-erot koe- ja verrokkiryhmän välillä vaihtelivat. Koeryhmän sykkeet olivat laskennallisista maksimisykkeistä 87 % koko erän ajan ja verrokkiryhmällä vastaava luku oli 93 %. Tämän perusteella lämmittely saattaa vaikuttaa alentavasti sydämen sykkeeseen motocross-erän aikana. Dominantin käden puristusvoima heikkeni koeryhmällä alkumittauksesta 6 %:lla ja toisen käden 3 %:lla. Verrokkiryhmässä dominantin käden puristusvoimat heikkenivät 16 %:lla ja toisen käden 12 %:lla. Tulokset antavat olettaa, että lämmittelyllä olisi positiivinen vaikutus käden puristusvoimaan eli lihasten väsyminen olisi vähäisempää motocross-erässä.
Mittauspäivän otosjoukko oli suhteellisen pieni ja jokaisen koehenkilön mittaustulokset vaikuttavat tuloksiin huomattavan paljon. Saadut tulokset ovat pelkästään suuntaa-antavia ja lisää tutkimuksia vaaditaan tulosten varmistamiseksi. Koeryhmän veren laktaattipitoisuuksien keskiarvo kohosi mittauserän aikana 2,3 mmol/l eli 44 %:lla. Verrokkiryhmän laktaattipitoisuudet kasvoivat 13 %:lla. Mittaustulos on ristiriidassa aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lämmittelyn tulisi alentaa veren laktaattipitoisuuksia. Syke-erot koe- ja verrokkiryhmän välillä vaihtelivat. Koeryhmän sykkeet olivat laskennallisista maksimisykkeistä 87 % koko erän ajan ja verrokkiryhmällä vastaava luku oli 93 %. Tämän perusteella lämmittely saattaa vaikuttaa alentavasti sydämen sykkeeseen motocross-erän aikana. Dominantin käden puristusvoima heikkeni koeryhmällä alkumittauksesta 6 %:lla ja toisen käden 3 %:lla. Verrokkiryhmässä dominantin käden puristusvoimat heikkenivät 16 %:lla ja toisen käden 12 %:lla. Tulokset antavat olettaa, että lämmittelyllä olisi positiivinen vaikutus käden puristusvoimaan eli lihasten väsyminen olisi vähäisempää motocross-erässä.