Hidasvirtausnäytteenotto (Low Flow) : vertailu perinteiseen pohjavesinäytteenottoon

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Työ tehtiin kokeellisena tutkimuksena ja sen tavoitteena oli selvittää vaikuttaako näytteenottotekniikan valinta merkittävästi analyysituloksiin verrattaessa perinteistä pohjavesinäytteenottomenetelmää hidasvirtausnäytteenottoon. Työn tavoitteena oli myös hakea suositus eri menetelmien käytöstä ja selvittää, miten näytteenottotekniikat soveltuvat eri haitta-aineryhmille.

Työssä kohteina olivat entinen teollisuus-, varasto- ja satama-alue Helsingissä sekä neljä huoltoasemaa Etelä-Suomessa. Työn tuloksia käytetään kohteiden pohjavesiseurantatutkimuksissa. Valikoiduista pohjavesiputkista otettiin kahden näytteenottokerran ajan näytteet sekä perinteisellä pohjavesinäytteenottomenetelmällä että hidasvirtausnäytteenottomenetelmällä. Saatuja tuloksia verrattiin keskenään.

Tähän työhön valikoitujen pohjavesiputkien pitoisuustasot ovat olleet aikaisemmissa tutkimuksissa laskevia, ja tämä trendi näkyi myös työnaikaisten näytteiden tuloksissa. Osa haitta-aineista oli laskenut pitoisuuksiltaan alle määritysrajan, ja nämä rajattiin vertailun ulkopuolelle.

Hidasvirtausnäytteenottomenetelmän todetaan olevan laadullisesti yhtä luotettava menetelmä kuin perinteinen. Menetelmillä saatiin melko tasaisia tuloksia, pieniä eroja oli havaittavissa. Vähäinen havaintoaineisto ja havaintoaineiston suuri hajonta aiheuttivat epävarmuutta menetelmien välisiä eroja tarkasteltaessa.

Tutkimuksessa käytetyn havaintoaineiston perusteella voidaan todeta, että hidasvirtausnäytteenotolla voidaan saada niukkaliukoisilla, pääasiassa maa-ainespartikkeleihin sitoutuneilla, haitta-aineilla alhaisempia tuloksia kuin perinteisellä. Se ei kasvata näytteenottotilanteessa pohjaveden luonnollista virtaamaa, jolloin näytteessä ovat edustettuna vain normaalitilanteessa liikkuvat haitta-aineet.

This Bachelor’s Thesis was commissioned by FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. The project was done as an experimental study. The goal of this project was to find out if there is a significant difference in results as measured with low flow sampling and traditional ground water sampling methods. The goal was also to find guidelines for the use of the methods and how they work with different contaminants.

There were five different locations used in the project, one former manufacturing, storage and dock site in Helsinki and four gas stations in southern Finland. The samples were collected from each well with low-flow sampling and traditional groundwater sampling methods on two monitoring occurrences. The results were then compared.

Former concentration levels of the monitoring wells have been descendent and this trend can also be seen in the results of this project. Some of the concentration levels of the contaminants have lowered under the definition level and these were left out of the comparison.

The results show that the low-flow samping method is as reliable as the traditional sampling method. The results of both methods are almost similar, although there are some small differences. The small amount and dispersion of the material caused uncertainty regarding the differences between the methods.

Based on the material of this project, it can be determined that we can get lower concentrations for poorly soluble contaminants, which are mainly bound into soil particles, by using the low-flow sampling method. This is because it does not increase the natural flow of groundwater in sampling and then the sample is being represented only by naturally mobile contaminants. The results of the project are being used in the groundwater monitoring at the sites.