Logististen toimintojen ulkoistamisen hyödyt ja uhkatekijät elintarviketeollisuudessa
Keskinen, Satu (2013)
Keskinen, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221104
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan yritysten välisissä suhteissa syntyvää arvonluontia ja osapuolten panostuksia toimintojen ulkoistamisessa. Aineisto pohjautuu soveltuvin osin elintarviketuotannon prosesseihin ja niiden vaikutuksiin. Opinnäytetyö aineisto toteutettiin perehtymällä alan kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin, elinkeinoelämän analyyseihin kehityssuunnista sekä alan suurten yhtiöiden strategioihin ja asiakashyötyihin.
Työn toteutuksen aikana kesällä ja syksyllä 2013 aiheeseen liittyvien yhteiskunnallisten sekä kilpailutilanteiden muutosten huomattiin olevan voimakkaita, joten aiheeseen on paneuduttu myös referoimalla keskustelua tiedotusvälineissä. Työn pohjana ei ollut toimeksiantoyritystä tai yritysryhmää, joten työn tuloksena ei ole mitattavaa yritys- tai toimialaa koskevaa analyysia. Työ käsittelee trendejä, uhkatekijöitä sekä mahdollisuuksia. Kaupan ja elintarviketeollisuuden tulevaisuuden kuva muodostui voimakkaasti nykytilasta poikkeavaksi.
Työn tuloksena syntyi näkemys yritysten kasvun tärkeydestä, kasvutekijöistä, verkostoitumisen luomista mahdollisuuksista, luotettavien kumppaneiden luomasta turvasta sekä pienten yritysten roolista. Epäorgaanisen kasvun tarjoamat mahdollisuudet nousivat voimakkaasti esiin kannattavan liiketoiminnan lähes ainoiksi nopean ja taloudellisesti kannattavan kasvun keinoiksi. Valtiovallan toimenpiteet nostavat osaltaan elintarviketeollisuuden logistiikkakustannuksia globaaleja kilpailijamaita enemmän. Elintarviketeollisuuden ongelmaksi todetaan viranomaismääräysten jatkuva lisääntyminen ja kiristyminen. Tämä vaikeuttaa varsinkin pienten yritysten lupaprosessia sekä pääomien kasvavaa tarvetta investointeihin, jotka ovat toimialakohtaisia ja rahoittajien kannalta hyvin riskialttiita. Elintarviketeollisuuden toimitusketjun alkupää muodostuu suurelta osin perheviljelmistä sekä pienistä tuotantoyksiköistä. Huomattava osa maataloustuotannosta on iäkkäitten henkilöiden varassa ja sukupolvenvaihdoksiin ei ole aina mahdollisuuksia tai halukkuutta, jolloin tuotantotilojen määrä laskee ja tilakoko kasvaa.
Esiin nousi asiakasnäkökulman vähäinen huomioiminen, sillä kaupan kehitystyö on tapahtunut liiaksi suurten toimijoiden markkinaosuuskilpailun ehdoilla. Ainakin osittain tämä on luonut pohjaa nettikaupan voimakkaalle kasvulle, joka muita toimialoja hitaammin koskettaa myös elintarviketeollisuutta ja elintarvikekauppaa. Alan nettikaupan kasvu on kuitenkin muita tuoteryhmiä nopeampaa. Asiakaskäyttäytymisen muutos nettikaupan hyväksi uhkaa jo perinteisten pienmyymälöiden elinmahdollisuuksia sekä aiheuttaa myös suurten toimijoiden vähemmän kannattavien yksiköiden sulkemisia.
Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen todetaan järkeväksi vaihtoehdoksi. Ulkoistamisen yhteistyökumppaneiksi valikoituvat yhä useammin alan suuret toimijat, joiden kumppanuuteen perustuvat palvelut kattavat kaikki ostajan tarpeet. Pienet toimijat huolehtivat korkeintaan paikallisista palveluista, jotka ovat usein kovan kilpailun kohteena.
Työn toteutuksen aikana kesällä ja syksyllä 2013 aiheeseen liittyvien yhteiskunnallisten sekä kilpailutilanteiden muutosten huomattiin olevan voimakkaita, joten aiheeseen on paneuduttu myös referoimalla keskustelua tiedotusvälineissä. Työn pohjana ei ollut toimeksiantoyritystä tai yritysryhmää, joten työn tuloksena ei ole mitattavaa yritys- tai toimialaa koskevaa analyysia. Työ käsittelee trendejä, uhkatekijöitä sekä mahdollisuuksia. Kaupan ja elintarviketeollisuuden tulevaisuuden kuva muodostui voimakkaasti nykytilasta poikkeavaksi.
Työn tuloksena syntyi näkemys yritysten kasvun tärkeydestä, kasvutekijöistä, verkostoitumisen luomista mahdollisuuksista, luotettavien kumppaneiden luomasta turvasta sekä pienten yritysten roolista. Epäorgaanisen kasvun tarjoamat mahdollisuudet nousivat voimakkaasti esiin kannattavan liiketoiminnan lähes ainoiksi nopean ja taloudellisesti kannattavan kasvun keinoiksi. Valtiovallan toimenpiteet nostavat osaltaan elintarviketeollisuuden logistiikkakustannuksia globaaleja kilpailijamaita enemmän. Elintarviketeollisuuden ongelmaksi todetaan viranomaismääräysten jatkuva lisääntyminen ja kiristyminen. Tämä vaikeuttaa varsinkin pienten yritysten lupaprosessia sekä pääomien kasvavaa tarvetta investointeihin, jotka ovat toimialakohtaisia ja rahoittajien kannalta hyvin riskialttiita. Elintarviketeollisuuden toimitusketjun alkupää muodostuu suurelta osin perheviljelmistä sekä pienistä tuotantoyksiköistä. Huomattava osa maataloustuotannosta on iäkkäitten henkilöiden varassa ja sukupolvenvaihdoksiin ei ole aina mahdollisuuksia tai halukkuutta, jolloin tuotantotilojen määrä laskee ja tilakoko kasvaa.
Esiin nousi asiakasnäkökulman vähäinen huomioiminen, sillä kaupan kehitystyö on tapahtunut liiaksi suurten toimijoiden markkinaosuuskilpailun ehdoilla. Ainakin osittain tämä on luonut pohjaa nettikaupan voimakkaalle kasvulle, joka muita toimialoja hitaammin koskettaa myös elintarviketeollisuutta ja elintarvikekauppaa. Alan nettikaupan kasvu on kuitenkin muita tuoteryhmiä nopeampaa. Asiakaskäyttäytymisen muutos nettikaupan hyväksi uhkaa jo perinteisten pienmyymälöiden elinmahdollisuuksia sekä aiheuttaa myös suurten toimijoiden vähemmän kannattavien yksiköiden sulkemisia.
Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen todetaan järkeväksi vaihtoehdoksi. Ulkoistamisen yhteistyökumppaneiksi valikoituvat yhä useammin alan suuret toimijat, joiden kumppanuuteen perustuvat palvelut kattavat kaikki ostajan tarpeet. Pienet toimijat huolehtivat korkeintaan paikallisista palveluista, jotka ovat usein kovan kilpailun kohteena.