EDUNSAAJAMÄÄRÄYKSIEN VAIKUTUKSET PERIMYSJÄRJESTYKSEEN
Korkia-aho, Terttu (2009)
Korkia-aho, Terttu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912298543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912298543
Tiivistelmä
Perhe- ja perintöoikeuteen liittyvät asiat koskettavat jossain elämänvaiheessa lähes kaikkia ihmisiä. Käsitteenä perintö, jäämistö ja testamentti ovat useimmille suomalaisille tuttuja, mutta silti niiden sisältö tunnetaan huonosti. Perinnöstä ja testamentista puhuminenkin usein koetaan vaikeaksi. Varsinkin vanhemmat ihmiset kokevat, että heidän omaisuuttaan ollaan jo heidän elinaikanaan jakamassa. Onpa jopa uskomuksia, että testamentin tekeminen on enne ja lyhentää elinikää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa yleiskäsitys edunsaajamääräyksien vaikutuksesta perimysjärjestyk-seen. Lisäksi työssä tutkittiin testamentin ja sijoitusvakuutuksen edunsaajamääräyksiä tahdonilmaisuina. Opinnäytetyössä tarkasteltiin rintaperillisen lakiosaa ja laskennallisten lisäysten (suosiolahja, ennakkoperintö, testamenttiin rinnastettava lahja) vaikutusta rintaperillisen lakiosalaskelmassa sekä puolison asemaa perillisenä.
Opinnäytetyön tutkimustapa oli oikeusdogmaattinen. Tutkimuksen kohteena olivat oikeustapaukset ja KKO:n ennakkoratkaisut, jotka koskevat perinnönjakoa, testamenttia ja lakiosaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa perustiedot perimykseen liittyvistä asioista yksissä kansissa henkilöille, jotka miettivät tai tulevat tekemään jäämistösuunnittelua.
Opinnäytetyössä tutkittavana olleista oikeustapauksista viiteen oikeustapaukseen kahdeksasta liittyi testamentti. Näissä kaikissa tapauksissa kyseessä oli rintaperillisen lakiosaan liittyvä kanne.
Testamenttia tehdessä kannattaa huomioida rintaperillisen lakiosa tai vastaan voi tulla ongelmia. Lyhyesti sanottuna lakiosa merkitsee toimintavapauden rajoitusta testamenttia tehtäessä. Jos perittävällä on rintaperillisiä, koko jäämistöään ei voi vapaasti testamentilla määrätä.
Tutkimustulosten perusteella oli havaittavissa, ettei korkein oikeus ole muuttanut linjaansa suosiolahjan suhteen 1970-luvulta tähän päivään. Suosiolahja on edelleen yleisimmin käytetty täydennyskanteen perusta.
Sijoitusvakuutuksen edunsaajamääräys tahdonilmaisuna on erittäin käyttökelpoinen sille osalle omaisuutta, joka on rahallisessa muodossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa yleiskäsitys edunsaajamääräyksien vaikutuksesta perimysjärjestyk-seen. Lisäksi työssä tutkittiin testamentin ja sijoitusvakuutuksen edunsaajamääräyksiä tahdonilmaisuina. Opinnäytetyössä tarkasteltiin rintaperillisen lakiosaa ja laskennallisten lisäysten (suosiolahja, ennakkoperintö, testamenttiin rinnastettava lahja) vaikutusta rintaperillisen lakiosalaskelmassa sekä puolison asemaa perillisenä.
Opinnäytetyön tutkimustapa oli oikeusdogmaattinen. Tutkimuksen kohteena olivat oikeustapaukset ja KKO:n ennakkoratkaisut, jotka koskevat perinnönjakoa, testamenttia ja lakiosaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa perustiedot perimykseen liittyvistä asioista yksissä kansissa henkilöille, jotka miettivät tai tulevat tekemään jäämistösuunnittelua.
Opinnäytetyössä tutkittavana olleista oikeustapauksista viiteen oikeustapaukseen kahdeksasta liittyi testamentti. Näissä kaikissa tapauksissa kyseessä oli rintaperillisen lakiosaan liittyvä kanne.
Testamenttia tehdessä kannattaa huomioida rintaperillisen lakiosa tai vastaan voi tulla ongelmia. Lyhyesti sanottuna lakiosa merkitsee toimintavapauden rajoitusta testamenttia tehtäessä. Jos perittävällä on rintaperillisiä, koko jäämistöään ei voi vapaasti testamentilla määrätä.
Tutkimustulosten perusteella oli havaittavissa, ettei korkein oikeus ole muuttanut linjaansa suosiolahjan suhteen 1970-luvulta tähän päivään. Suosiolahja on edelleen yleisimmin käytetty täydennyskanteen perusta.
Sijoitusvakuutuksen edunsaajamääräys tahdonilmaisuna on erittäin käyttökelpoinen sille osalle omaisuutta, joka on rahallisessa muodossa.