Sairaanhoitajien käyttämät hoitotyön toiminnot painehaavan varhaisessa tunnistamisessa ja ennaltaehkäisemisessä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajien käytössä olevia hoitotyön toimintoja painehaavariskin varhaisessa tunnistamisessa ja painehaavan ennaltaehkäisemisessä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää sairaanhoitajien painehaavaosaamista, jota haavahoitajat voivat hyödyntää kehittäessään painehaavariskin varhais-ta tunnistamista ja painehaavan ennaltaehkäisemistä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa kehitysehdotuksia hoitotyön toiminnoista painehaavariskin varhaiseen tunnistamiseen ja painehaavan ennaltaehkäisemiseen. Opinnäytetyömme oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka aineisto kerättiin toukokuussa 2013 Kainuun kes-kussairaalan sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen, teho-osaston ja nopean diagnostiikan yksikön sairaanhoitajil-ta. Kyselylomake koostui strukturoiduista kysymyksistä ja väittämistä. Kyselyyn vastasi 83 sairaanhoitajaa, jolloin vastausprosentiksi muodostui 59 %:a. Aineisto analysoitiin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 18.0 -ohjelmalla. Tulokset esitettiin kuvailevia tilastotieteen menetelmiä käyttäen. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat tunnistavat riskialttiin potilaan, mutta potilaan painehaavaris-kiä ei juuri kirjata hoitosuunnitelmaan. Painehaavariskimittari koetaan helppokäyttöiseksi apuvälineeksi, vaikka sitä oli käytetty vähän. Riskiarviointi perustuu havainnoimiseen ja työkokemukseen. Painehaavalle altistavat teki-jät ja alttiit ihoalueet tiedetään hyvin. Potilaan ihon kuntoa tutkitaan hoitotoimenpiteiden yhteydessä säännöllises-ti ja havaitut ihon kunnon muutokset kirjataan. Säännöllisen ja tehostetun asentohoidon merkitys tiedostetaan. Potilaalle valitut painetta keventävät apuvälineet ja asentohoito sekä ravinnonsaannin seuranta kirjataan. Potilaan ohjaaminen painehaavan ennaltaehkäisemisessä on yleisempää kuin omaisen. Kiinnostusta oman ammattitaidon kehittämiseen painehaavan ennaltaehkäisemisessä on. Painehaavan varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisemisen vahvistamiseksi tarvitaan koulutusta ja tietoa, joka lisää ymmärrystä painehaavan syntymekanismista ja riskitekijöistä. Riskiluokitusmittarin käyttöönottaminen yhte-näistää työyksiköiden toimintatapoja ja helpottaa painehaavariskipotilaan tunnistamista. Painetta keventävien apuvälineitä ja erikoispatjoja tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti sekä painehaavan varhaisessa tunnistamisessa että ennaltaehkäisemisessä.

This thesis studies and charts the interventions used by nurses in the early recognition of the risk of developing pressure ulcers and the prevention of pressure ulcers. The aim of the thesis was to chart nurses' knowledge of pressure ulcers which could be utilized by certified wound care specialists for improving the early recognition of the risk for developing pressure ulcers and the prevention of pressure ulcers. The secondary aim was to present proposals for developing recognition of the risk of developing pressure ulcers and the prevention of pressure ulcers. The material for this quantitative thesis was collected among nurses working at the medical and surgical wards, intensive care and rapid diagnostics unit in Kainuu Central Hospital in May 2013. The questionnaire consisted of structured questions and statements. The questionnaire was answered by 83 nurses, which means that the re-sponse rate was 59. The material was analyzed by the SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 18.0. The results were illustrated by using descriptive methods of statistics. According to the results, nurses recognized high-risk patients but the risk for developing pressure ulcers was not documented in nursing care plans. The Pressure Ulcer Risk Assessment Scale was experienced to be a user-friendly tool even though its use was minimal. Risk evaluation was based on observation and work experience. Factors contributing to pressure ulcers and disposed skin areas were known well. The condition of patients' skin was examined regularly in connection with other interventions, and observed changes in skin condition were documented. The significance of regular and intensified turning was recognized. Turning and monitoring pa-tients' nutrition, which were selected interventions to lighten the pressure against patients, were documented. Counselling patients on pressure ulcer prevention was more common than counselling close relatives. Nurses were interested in developing their professional competence concerning the prevention of pressure ulcers. To enhance the early recognition and prevention of pressure ulcers information and education are needed to increase knowledge and understanding of risk factors and processes contributing to pressure ulcers. Using the Pressure Ulcer Risk Assessment Scale standardizes interventions used in different working units and makes recognition of high-risk pressure ulcer patients easier. The use of tools lightening the pressure against patients and special mattresses has to be appropriate in the early recognition and prevention of pressure ulcers.