Global Education From a Teachers' Perspective

Abstract

The purpose of this thesis was to study what kind of perceptions and experiences Finnish elementary school teachers have of global education. The research aimed to produce information for the Service Centre for Development Cooperation (KEPA ry) and other non-governmental organizations providing global education services. Global education can be defined in numerous ways, but generally it is thought as an activity guiding peoples joint responsibility worldwide.

The participants of this study consisted of nine basic education teachers teaching grades between one and nine from six different municipalities around Finland. Qualitative research methods were used for collecting the data. The participants were sent a link to a semi-structured e-form questionnaire, which consisted of open-ended questions built around the key themes of this thesis. The data was then analyzed by applying the methods of inductive content analysis.

The findings of this research showed that generally teachers perceive global education as an important and necessary part of education, but lack of interest, the level of teacher training and resources make it almost impossible for educators to reach global education targets set by the Finnish Ministry of Education. As globalization plays an increasingly important role in our everyday lives and cultural encounters and ethnic diversity becomes more visible in our society, global education should be in the center of education on all levels.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia millaisia näkemyksiä ja kokemuksia suomenkielisillä peruskoulun opettajilla on kansainvälisyyskasvatuksesta. Opinnäytetyö pyrki tuottamaan ajankohtaista tutkimustietoa Kehitysyhteistyön palvelukeskukselle (KEPA ry:lle) sekä muille kansainvälisyyskasvatusta tarjoaville kansalaisjärjestöille. Kansainvälisyyskasvatus voidaan määritellä usein eri tavoin, mutta yleisesti sen ajatellaan olevan toimintaa joka ohjaa ihmisten yhteisvastuuta maapallosta.

Tämän opinnäytetyön osallistujat koostuivat yhdeksästä ala- ja yläasteen peruskoulun opettajista kuudesta eri kunnasta eri puolilta Suomea. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen osallistujat vastasivat e-lomakepohjaiseen kyselyyn, jonka kysymykset oli rakennettu opinnäytetyön teemojen ympärille. Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.

Tulokset osoittivat, että opettajien yleisen käsityksen mukaan kansainvälisyyskasvatus nähdään tärkeänä ja tarpeellisena osana koulutusta. Siitä huolimatta kiinnostuksen puute, opettajien koulutuksen taso ja puuttuvat resurssit tekevät Opetusministeriön asettamien kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisen miltei mahdottomaksi. Globalisaation näytellessä yhä keskeisempää roolia jokapäiväisessä elämässämme ja kulttuurien kohtaamisen ja etnisen monimuotoisuuden tullessa yhä näkyvämmäksi osaksi yhteiskuntaamme, kansainvälisyyskasvatuksen tulisi olla koulutuksen keskiössä kaikilla tasoilla.