An analysis of participants’ experiences of HELMO workshops

Abstract

The purpose of this study was to examine the experiences of social workers, day care professionals and third country nationals gained through participation in the workshops organized by Helsinki Multicultural Education Services (HELMO). The informant group of this study consisted of 17 workshop participants representing the mentioned target groups. The thesis was done under the Third Sector Project at Laurea. The research topic was decided in cooperation with the working life partner HELMO project. The working life partner wished to have a neutral party to gather in-depth feedback from the participants. The collection of feedback can benefit the working life partner by increasing the validity and reliability of the project. Additionally, the findings of this research can be used to further develop the HELMO project in the future. The research findings will be released in a form of a publication in order to be used for advertising purposes.

The theoretical background of this study was built around the concepts of cultural competence, intercultural communication and anti-oppressive practice. The principles of anti-oppressive practice were also used in framing the interview questions by using the three components of empowerment, partnership and social change. The nature of this study was qualitative and the data was gathered by using the method of semi-structured interviews. The collected data was analyzed by applying the data-driven content analysis.

The findings of this study indicated that the workshop participation enhanced the participants’ development of intercultural awareness and the realization concerning the influence of culture on one’s behavior. Additionally, the findings showed that the informants experienced a sense of professional empowerment by having an opportunity to interact with professionals from the same field of work. The presence of immigrant perspective was highly valued by the informants from all target groups. However, the findings pointed out the wish to have even more direct contact with experience specialists. The findings illustrate that the representatives of the target groups could be included to further develop the content of the workshops. By involving the participants to create substance for the workshops, the usefulness of the workshop participation could be ensured.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sosiaalityöntekijöiden, päiväkodin henkilökunnan ja kolmansien maiden kansalaisten kokemuksia osallistumisesta Helsingin Monikulttuurisuuskoulutus ja palvelukeskushankkeen (HELMO) järjestämiin työpajoihin. Tutkittavien ryhmä koostui 17:sta työpajoihin osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus tehtiin osana Laurean Third Sector Project -hanketta. Tutkimuksen aihe päätettiin yhteistyössä työelämän kumppanin, HELMO -projektin kanssa. Työelämän kumppanin toiveena oli kolmannen osapuolen toteuttama palautteen kerääminen, joka voi hyödyttää työelämän kumppania lisäämällä projektin validiteettia ja uskottavuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää myös HELMO -projektin kehittämisessä. Lisäksi tuloksista julkaistaan myös mainoskäyttöön suunniteltu esite.

Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui kulttuurisen osaamisen, kulttuurien välisen kommunikoinnin ja syrjinnän vastaisuuden käsitteiden ympärille. Kolmea syrjinnän vastaisuuden peruskäsitettä (Principles of Anti-oppressive practice), voimaantumista, yhteistyötä ja yhteiskunnallista muutosta käytettiin haastattelurungon luomiseen. Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen materiaali kerättiin semi-strukturoitujen haastattelujen avulla. Haastattelumateriaali analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että työpajoihin osallistuminen edisti osallistujien kehittymistä kulttuuritietoisuudessa ja ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta käyttäytymiseen. Osallistujat myös kertoivat tunteneensa ammatillista voimaantumista saadessaan jakaa kokemuksia asiakastyöstä saman alan työntekijöiden kanssa. Kaikki kolme kohderyhmää arvostivat maahanmuuttajanäkökulman läsnäoloa. Tutkimustulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että osallistujat olisivat toivoneet lisää mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden kanssa kommunikointiin. Havaintojen pohjalta voidaan todeta, että osallistamalla kohderyhmiä jo työpajojen suunnitteluvaiheessa, voitaisiin työpajojen tarpeellisuus ja kysyntään vastaavuus taata suuremmalla todennäköisyydellä.