Psyykkisen valmennuksen vaikutus Kajaanin Junnuhokin D-junioreiden jääkiekkovalmennuksessa
Saastamoinen, Jesse-Jesperi (2013)
Saastamoinen, Jesse-Jesperi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521270
Tiivistelmä
2000-luvun jääkiekko ei ole pelkkää fyysistä pelaamista. Pelaajien fyysiset erot ovat tasaiset, joten huipulla erot-tumiseen tarvitaan jotain muuta. Psyykkistä valmennusta on jääkiekossa käytetty vähän, mutta viime aikoina sen merkitys on kasvanut. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia juniorijääkiekkoilijoiden kehittymistä 11 viikkoa kestävän interventiojakson aikana. Jakson aikana pelaajien valmennuksessa käytettiin kahta psyykkisen valmen-nuksen perusmenetelmää: tavoitteenasettelua ja mielikuvaharjoittelua. Opinnäytetyöni tavoitteena on antaa toi-meksiantajalle, eli Kajaanin Junnuhokille, lisää tietoa psyykkisestä valmennuksesta ja sen menetelmien vaikutuk-sesta juniorijääkiekkoilijoiden kehitykseen. Toimeksiantajan tavoitteena oli saada tietoa psyykkisestä valmennuksesta ja sen menetelmien vaikutuksesta juniorijääkiekkoilijoihin. Tutkijana pyrin kehittämään ja osoittamaan valmiuksiani soveltaa tietojani ja taitojani käytännön asiantuntijatehtävässä, tässä tapauksessa juniorijääkiekkovalmennuksessa.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat Kajaanin Junnuhokin D-juniorit, joita valmensin kausilla 2011 - 2013. Tutkimukseen osallistui 19 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia (n=21). Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, joka toteutettiin triangulaationa, eli sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin alku- ja loppukyselyn sekä strukturoidun haastattelun avulla. Muutokset alku- ja loppukyselyn tuloksissa ja pelaajien omat mielipiteet otettiin huomioon määritettäessä pelaajien kehittymistä.
Interventiojakson päätyttyä pelaajien tulokset parantuivat tavoitteisiin, itseluottamukseen, mielikuvaharjoitteluun ja positiiviseen ajatteluun liittyvissä kysymyksissä. Jakson jälkeen useampi pelaaja (45 %) ilmoitti käyvänsä mielessään harjoitteita läpi kuin ennen jaksoa (29 %). Lisäksi pelaajat kokivat, että mielikuvaharjoittelusta oli heille enemmän hyötyä jakson jälkeen (38 %) kuin sitä ennen (33 %). Haastattelussa 19 pelaajaa kertoi päässeensä ainakin osittain tavoitteeseensa ja 19 pelaajan mukaan psyykkisen valmennuksen menetelmistä oli hyötyä. Interventiojakson loppukyselyssä tutkimuksen tulokset huononivat alkukyselystä jonkin verran kahdessa keskittymiskykyyn liittyvässä kysymyksessä ja yhdessä itseluottamukseen liittyvässä kysymyksessä. Todennäköisesti tähän on vaikuttanut kysymysten asettelu, sanavalinnat tai se, että pelaajat ovat alkaneet ajatella asioita enemmän.
Psyykkisen valmennuksen menetelmillä oli pääosin positiivinen vaikutus Kajaanin Junnuhokin D-junioreihin. Junioreiden psyykkisessä valmennuksessa kysymyksenasetteluun ja sanavalintaan on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat Kajaanin Junnuhokin D-juniorit, joita valmensin kausilla 2011 - 2013. Tutkimukseen osallistui 19 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia (n=21). Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, joka toteutettiin triangulaationa, eli sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin alku- ja loppukyselyn sekä strukturoidun haastattelun avulla. Muutokset alku- ja loppukyselyn tuloksissa ja pelaajien omat mielipiteet otettiin huomioon määritettäessä pelaajien kehittymistä.
Interventiojakson päätyttyä pelaajien tulokset parantuivat tavoitteisiin, itseluottamukseen, mielikuvaharjoitteluun ja positiiviseen ajatteluun liittyvissä kysymyksissä. Jakson jälkeen useampi pelaaja (45 %) ilmoitti käyvänsä mielessään harjoitteita läpi kuin ennen jaksoa (29 %). Lisäksi pelaajat kokivat, että mielikuvaharjoittelusta oli heille enemmän hyötyä jakson jälkeen (38 %) kuin sitä ennen (33 %). Haastattelussa 19 pelaajaa kertoi päässeensä ainakin osittain tavoitteeseensa ja 19 pelaajan mukaan psyykkisen valmennuksen menetelmistä oli hyötyä. Interventiojakson loppukyselyssä tutkimuksen tulokset huononivat alkukyselystä jonkin verran kahdessa keskittymiskykyyn liittyvässä kysymyksessä ja yhdessä itseluottamukseen liittyvässä kysymyksessä. Todennäköisesti tähän on vaikuttanut kysymysten asettelu, sanavalinnat tai se, että pelaajat ovat alkaneet ajatella asioita enemmän.
Psyykkisen valmennuksen menetelmillä oli pääosin positiivinen vaikutus Kajaanin Junnuhokin D-junioreihin. Junioreiden psyykkisessä valmennuksessa kysymyksenasetteluun ja sanavalintaan on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota.