Astmaatikon kokemuksia potilasohjauksesta

Abstract

Astma on yleisimpiä kansantautejamme. Lääkehoitoa vaativista pitkäaikaisista sairauksista se on kolmanneksi yleisin verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin jälkeen. Lasten pitkäaikaissairauksista astma on yleisin. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa esitetyn arvion mukaan vaikea-asteista astmaa sairastaa kaikista potilaista 20 %, keski-vaikeaa 20 % ja lievää astmaa 60 %.

Opinnäytetyön nimi on astmaatikon kokemuksia potilasohjauksesta. Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Kainuun maakunta-kuntayhtymän keuhkosairauksien poliklinikka. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kar-toittaa, miten kyselyyn osallistuvat astmaatikot ovat sitoutuneita omahoitoon. Tavoitteenamme oli selvittää, miten potilaat saavat keuhkosairauksien poliklinikalla ohjausta astman omahoitoon, olivatko potilaat saaneet ohjausta riittävästi ja mihin asioihin he olisivat halunneet saada enemmän tietoa ja ohjausta.

Opinnäytteemme tutkimuksellinen lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimusote. Opinnäytetyön aineiston ke-ruumenetelmänä käytimme kyselyä. Kysely muodostui avoimista kysymyksistä, joilla haluttiin selvittää astmaati-kon omahoitoon sitoutumista ja potilasohjauksen laatua ja kokemuksia potilasohjauksesta. Kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tulokset esitettiin eri astman hoitoon sisältyvien teemojen ylä- ja alakategorioina.

Kyselyyn vastasi 13 vastaajaa (n = 13). Tuloksista kävi ilmi, että kyselyyn osallistuneet astmaatikot olivat pääosin tyytyväisiä saamansa potilasohjaukseen keuhkosairauksien poliklinikalla. Osalla vastaajista on astman hoito omasta jaksamisesta kiinni. Osa vastaajista tietää ja ymmärtää astman hoidon merkityksen terveydelle.

Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää keuhkosairauksien poliklinikalla hoitotyön käytäntöön. Opinnäytetyömme tulokset antavat tietoa miten astmaa sairastavan potilasohjausta ja sen sisältöä voidaan jatkossa kehittää. Tulokset antavat tietoa potilasohjauksen kehittämistarpeista. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää sairaanhoitajien kokemuksia astmaa sairastavan potilasohjauksesta keuhkosairauksien poliklinikalla.

Opinnäytetyö prosessin kautta olemme vahvistaneet sairaanhoitajan työssä tarvittavaa tiedollista ja taidollista ja asenteista osaamista jota voimme hyödyntää astmaa sairastavan kokonaishoitoon ja ohjaukseen. Prosessin kautta olemme saaneet vahvistuksen sille, miten tärkeä on sairaanhoitajan asenne ja osaaminen potilasohjaukseen.

Asthma is one of the most common national diseases. Amongst long term diseases requiring medical treatment it is the third most common after arterial hypertension and coronary artery diseases. Among Childhood long term diseases asthma is the most common. According to an estimate provided by a nationwide asthmas program 20 % of all asthma patients suffer from severe asthma, 20 % from mildly severe and 60 % suffer from slight asthma.

The name of this thesis is an Asthma Patient’s Experiences of Supervision. The commissioner of the thesis was the Joint Authority of the Kainuu Region and our working – life supervisor was the Pulmonary Diseases Outpatients’ Department. The purpose of this thesis was to clarify by survey how the asthma patients involved were committed to care for their asthma. The aim was to clarify whether patients had been provided with sufficient instruction and supervision and in what issues did they require further knowledge and instruction.

The investigational approach of this thesis was qualitative, using a survey to collect data. The survey con-sisted of open questions intending to clarify how asthma patients are committed to care for asthma and to establish the quality of patient instruction and how patients experienced instruction. The collected ma-terial was analyzed using qualitative contents analysis. The results were presented in super and sub categories in different themes related to the care of asthma.

13 respondents took part in the survey (n=13).The results indicated that patients were mainly satisfied with instruction received in the Pulmonary Diseases Outpatients’ Department. For some of the respondents, the care of their asthma depended on how they were coping generally. Others understood and were aware of the significance of caring for their asthma to their health. The results of the thesis provide information on how patient instruction and its contents can be developed in the future. In the future, it would be appropriate to research how nurses experience the instruction and supervision of asthma patients in the Pulmonary Diseases Outpatients’ Department.

The thesis process has strengthened the knowledge and skill-based competence as well as attitudes required in nursing, which we can use in the care and instruction of asthma patients. The process has confirmed how important attitude and competence is in patient instruction.